Täytetyt porkkanalätyt antavat uuden säväyksen perinteisille crêpeille. Lättyjen paisto on mukavaa varsinkin sadepäivänä, kun etsii tekemistä kotona. Terveelliset ja värikkäät täytteet piristävät niin kokkaajaa kuin maistelijaakin, vaikka ulkona ukkostaisi. Haluatko tietää lisää porkkanasta raaka-aineena? Käy katsomassa meidän Tiedä, mitä syöt -sarjan porkkanapostaus.
Tiedä, mitä syöt -sarjamme ensimmäisessä osassa tutustumme vaatimattomaan mutta sitäkin monipuolisempaan porkkanaan. Porkkana on jokaiselle suomalaiselle tuttu koulujen ja linjastoruokaloiden porkkanaraasteista ja monille ehkä myös trendikkään jouluisen porkkalan muodossa. Lue alta lisää ja ota testiin meidän ihana porkkanacreppien resepti seuraavalle piknikille! Porkkana on Suomen tärkein …
WWF Nuorten Viljasta villikalaan – suomalaiset yritykset kestävien proteiiniratkaisujen suunnannäyttäjinä -webinaari järjestettiin 20.4.2021 kaikille avoimena verkkotapahtumana. Webinaarissa ruoka-alan yritykset ja WWF Suomen asiantuntijat käsittelivät yhtä ruokakeskustelun polttavimmista puheenaiheista – kestäviä proteiininlähteitä. Verso Food (Beanit), Hätälä, Luonnonlaidunlihan tuottajat ry, Ylva ja Jalofoods (Jalotofu) kertoivat puheenvuoroissaan alansa …
Haluaisitko pyrkiä ilmaston tai terveyden kannalta hyviin ruokavalintoihin? Mietittääkö kasvisten tai kasviproteiinien käyttö? Neuvoja saat blogistamme!
Yksi WWF Nuorten tiimeistä keskittyi tänä vuonna miettimään, miten nuorten vaikuttamismahdollisuuksia voisi lisätä yhteiskunnassa. Tämä teema nousi tärkeäksi jo vuosi sitten tiimien aloittaessa työskentelyn. Koimme, että monia nuoria kiinnostaa vaikuttaa heitä itseään koskeviin asioihin ja päätöksiin. Olimmehan me itsekin hakeutuneet WWF Nuoriin tämän toiveen myötä! …
Hauskaa Halloweenia, tai suomalaisittain kekriä! Nykyisin loka-marraskuun taitteeseen asettuva juhlapäivä tunnetaan Suomessa myös pyhäinpäivänä, eli kristillisenä pyhimysten, marttyyrien ja vainajien muistopäivänä. Sadonkorjuukauden loppuun sijoittuva juhlapyhä on ollut tärkeä osa monia kulttuureja. Nyky-Suomen alueella tämä juhla tunnettiin pitkään kekrinä. Kekrin juuret ulottuvat tiettävästi ainakin nuoremmalle kivikaudelle …
Kävin katsomassa David Attenborough: A Life On Our Planet -elokuvan, kun sitä esitettiin ennakkoon muutamana päivänä Finnkinoissa. Elokuva saa ensi-iltansa Netflixissä sunnuntaina, ja koska se herätti niin paljon tunteita ja ajatuksia, ajattelin kirjoitella niistä samalla, kun suosittelen tätä elokuvaa kaikille. (Huom! Kirjoitus sisältää kuvausta elokuvan …
Tänään, elokuun 22. päivänä, vietämme maailman ylikulutuspäivää. Tämä tarkoittaa sitä, että ylitämme luonnon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja sekä planeettamme kyvyn sitoa fossiilisista polttoaineista, kuten öljystä syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä tältä vuodelta. Elämme siis yli maapallon resurssien. Jos elokuu tuntuu aikaiselta ajankohdalta tällaiselle päivälle, on katsottava peiliin: Suomen …
Kokosimme ilmastonmuutosta käsitteleviä kirjavinkkejä tietokirjoja rakastaville lukutoukille ja helpotukseksi ilmastohuoliin. Kirjoissa esitellään sääolosuhteiden ja ilmastonmuutoksen historiaa sekä tarjotaan ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjumiseen. Loppukesän projektina voi lukea vaikka kaikki, tai valita mökkireissua varten sopivimman. Antoisia lukuhetkiä! Sää joka muutti maailmaa Kirjoittanut Marcus Rosenlund Julkaistu 2019 Kustantamo S&S …
Ideoimme viisi tapaa, joilla antirasismia voi pyrkiä tuomaan osaksi omaa ilmastotyötään. Kirjoituksen on kuitenkin laatinut valkoinen ihminen, joka ei ole rasismin kokemusasiantuntija. Kannattaa siis tutustua myös listan lopusta löytyvään lisälukemistoon.
Ilmastonmuutos yhdistää meitä kaikkia. Sitä vastaan kamppailu on ihmiskunnan yhteinen asia. Jokaisen ilmastonmuutosta vastaan taistelevan ihmisen panos on tärkeä.
Poliisiväkivalta on herättänyt ympäristöjärjestöt puhumaan rakenteellisesta rasismista USA:ssa ja maailmalla. Ainakin Greenpeacen ja WWF:n Yhdysvaltojen toimijat ovat reagoineet tapahtumiin sosiaalisessa mediassa ja kirjoittamalla verkkosivuillaan.
Suomen kesään kuuluu auringonpaistetta, mutta myös vesisateita. Tämän vuoksi tähän on koottu paljon hyviä ruoka-aiheisia dokumenttiehdotuksia tulevien sadepäivien pelastukseksi. Dokumentit ovat helppo ja havainnollistava tapa vastaanottaa uutta tietoa. Monet alla olevista dokumenteista löytyvät Netlixin suoratoistopalvelusta, mutta osan voi katsoa ilmaiseksi muualta. Rotten (2018–2019) Missä? Netflix …
Hauskaa vappua! Tänä vuonna juhlimme virtuaalisesti. Vaikka piknikille ei kannata suunnata, voi vappuna silti herkutella! Munkkitaikinan nousemista odotellessa voit lukea alta hieman vapun historiasta. Vappu on alkujaan kevään tulon juhla. Uuden vuodenajan alkua on juhlistettu esimerkiksi toukojuhlien ja helajuhlien muodossa. Juhlamenoihin on liittynyt taikuutta, rituaaleja …
Kevät etenee vauhdilla, vaikka poikkeusolojen takia se eteneekin pääasiassa kotoa käsin. Onneksi kotona ajan saa kulumaan mm. lukemalla, ja mikä parempaa, jos kirjana on ilmastoystävän käsikirja! Rinna Saramäen (2019) 250 ilmastotekoa, joilla pelastat maailman on käytännönläheinen opas yksilön ilmastovalintoihin. Selkeälukuinen opas sisältää 12 eri lukua …
Vuonna 2020 Suomessa vietettiin ylikulutuspäivää 5. huhtikuuta. Kiinassa samainen päivä koittaa 13. kesäkuuta ja Kuubassa vasta 1. joulukuuta. Ylikulutuspäivällä tarkoitetaan päivää, jolloin ihmisen ekologinen jalanjälki ylittää maapallon biokapasiteetin eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Koko maailman yhteinen keskiarvollinen ylikulutuspäivä …
Kuva: Benjamin Davies Osalla ihmisistä on hataria käsityksiä ruoantuotannon ja -kulutuksen eri osien ekologisuudesta. Voi olla, että keskustelua ruoasta ajaa mututuntuma, kun puhutaan sen vaikutuksesta ympäristöön. Olemassa olevat ja tutkitut harhakäsitykset liittyvät muun muassa ruoan pakkaamiseen ja kuljetukseen, mutta myös lihankulutuksen sekä luomuruoan ympäristö- ja …
Lihaton lokakuu lähestyy loppuaan! Tässä vielä yksi tietoisku lihatuotannon ympäristövaikutuksista. Kolmasosa maatalouden vesijalanjäljestä syntyy lihantuotannosta. Kokonaisuudessaan maatalous kattaa noin 70-90% globaalista vesijalanjäljestä. Tämä luku sisältää niin sinisen, vihreän ja harmaan vesijalanjäljen*. Lihatuotteiden välillä on eroja, vaikka kasviperäisiin tuotteisiin verrattuna kaikki luvut ovat suuria. Esimerkiksi kiloon …
