5 syytä tuoda antirasismi ympäristötyön keskiöön

5 syytä tuoda antirasismi ympäristötyön keskiöön

1.Ilmastonmuutos yhdistää meitä kaikkia. Sitä vastaan kamppailu on ihmiskunnan yhteinen asia. Jokaisen ilmastonmuutosta vastaan taistelevan ihmisen panos on tärkeä. Siksi ilmasto- ja ympäristötyön on tärkeää olla saavutettavaa. Ympäristön edestä työskentelevien on pyrittävä kitkemään omia rasistisia ajatusmallejaan ja toimintatapojaan, jotta kaikkien on turvallista osallistua.

2.Rasismia vastaan kamppailu ja rasismin kohteena eläminen vie rodullistettujen* ihmisten aikaa ja energiaa.  Aika ja energia ovat merkittäviä resursseja kaikessa aktivismityössä ja ihmisten henkilökohtaisessa elämässä. Rasismia kokevat biologit, ympäristöaktivistit, opettajat, poliitikot ja kaikki muut joutuvat käyttämään ison osan arjestaan rasismin ja sen seurausten käsittelyyn. Tämä on suuri henkilökohtainen ja yhteisöllinen menetys. Se vaikuttaa myös resursseihin, joita yksilöillä ja yhteisöillä on käyttää ympäristöaktivismiin.

Yhdysvaltalainen meribiologi Ayana Johnson kirjoitti aiheesta Washington Post -lehteen 3.6.2020 ja tiivisti viestinsä lainaukseen kirjailija Toni Morrisonilta: 

The very serious function of racism … is distraction. It keeps you from doing your work. It keeps you explaining, over and over again, your reason for being.

Vapaasti suomennettuna:

Rasismin todella merkittävä toimintatapa … on huomion kiinnittäminen. Se estää sinua tekemästä työtäsi. Se velvoittaa sinut perustelemaan olemassaolosi syyn, uudestaan ja uudestaan.”

3. YK:n mukaan alkuperäiskansat osallistuvat kansainvälisesti vähiten kasvihuonekaasujen tuotantoon, mutta kärsivät ilmastonmuutoksen seurauksista usein ensimmäisinä. Monien alkuperäiskansojen elintavat ovat vahvasti yhteydessä luontoon ja ne voivat jopa ylläpitää paikallisia ekosysteemejä. Eri alkuperäiskansojen jäsenet ottavat aktiivisesti osaa ympäristötyöhön, mutta heidät usein sivuutetaan valtavirtakeskusteluissa. Antirasistinen luonnonsuojelutyö ottaa huomioon paikallisväestöjen hyvinvoinnin ja roolin osana ekosysteemiä. Erilaisia tapoja tehdä ympäristötyötä on kunnioitettava.

Osa antirasistista työtä on nostaa alkuperäiskansojen edustajat ja näkemykset entistä näkyvämmäksi osaksi ilmastokeskustelua. Suomessa tämä tarkoittaa erityisesti saamelaisten kuuntelemista ja keskittämistä Saamenmaata käsittelevissä ympäristökysymyksissä.

4. Rodullistetut yhteisöt USA:ssa kantavat ympäristölle haitallisen politiikan seuraukset useammin, kuin valkoiset yhteisöt. Yalen yliopiston vuonna 2020 koostaman raportin mukaan rodullistetut, erityisesti mustat yhteisöt USA:ssa altistuvat usein valkoisia todennäköisemmin vaarallisille sääolosuhteille ja ympäristöilmiöille.

Vastaavaa dataa EU:sta ei vaikuta kerätyn, mutta taistelu ilmastonmuutosta vastaan on kansainvälinen. On tärkeää tiedostaa ilmastonmuutoksen epätasa-arvoiset vaikutukset. Osa antirasistista ilmastotyötä on osoittaa solidaarisuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksista kärsiviä kohtaan ja pyrkiä turvaamaan kaikkien ihmisten oikeus turvalliseen elinympäristöön.

5. Koska WWF Suomen mottokin kuuluu: Suojelemme luontoa ja ratkaisemme ympäristöongelmia – luonnon ja ihmisten hyväksi.

Ympäristöongelmien ratkaisu hyödyttää kaikkia ihmisiä vasta silloin, kun toiminta on aktiivisen antirasistista.Turvallisen toimintakulttuurin luominen on meidän jokaisen vastuulla. 

Myös ilmastonmuutoksen epätasa-arvoisten vaikutusten hahmottaminen on tärkeä osa ilmastotyötä. Kaikkien ympäristöongelmia ratkovien ymmärrettävä, keiden elämään ilmastonmuutos vaikuttaa tällä hetkellä eniten – globaalisti ja lokaalisti. Ilmastonmuutoksesta johtuvista sääilmiöistä kärsivät eivät pääsääntöisesti ole niitä, jotka osallistuvat ilmaston kuormitukseen.

*Termejä rodullistettu ja rodullistaminen käytetään kirjoituksessa kansalaisjärjestö FEM-R:n määritelmän mukaan: “Rodullistaminen on sosiaalinen prosessi, jossa valta-asemassa olevat liittävät yksilöön tai ihmisryhmään ennakkoluuloja etnisen taustan, uskonnon ja/tai ihonvärin perusteella.”  Kts. http://www.fem-r.fi/sanasto/


Lähteet ja lisälukemista

  1. Kts. esim. The New Yorkerin artikkeli ympäristönsuojelun rasistisesta historiasta ja artikkeli ympäristöoikeudesta (environmental justice).
  2. Voit lukea Johnsonin kirjoituksen rasismin vaikutuksesta ilmastonmuutostyöhön täältä
  3. Voit lukea YK:n selonteon vuodelta 2008 ilmastonmuutoksen vaikutuksesta alkuperäiskansoihin englanniksi täältä
  4. Voit lukea Yalen yliopiston raportin englanniksi täältä


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.