WWF Nuoret Etusivu - WWF Nuoret

Meillä nuorilla on voima vaikuttaa

WWF Nuorten missiona on muuttaa asenteita ja murtaa ennakkoluuloja, joita kestäviin ruokavalintoihin liitetään motivoidaksemme nuoria tekemään kestäviä ruokavalintoja.

”WWF Nuoret” ei ole ainoastaan meidän vapaaehtoisten ryhmä. Mielestämme WWF Nuoret käsittää kaikki teidät, jotka haluatte tehdä ympäristötietoisia valintoja. Me 45 vapaaehtoista toimimme teidän puolestapuhujina ja luotettavan sekä helposti lähestyttävän tiedon välittäjinä. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Lue lisää alta!

Viimeisimmät postaukset

- Kotimaista lihaa vai ulkomaista soijaa?
  27.5.2022Myyttisarja sai alkunsa WWF Nuorten keväällä 2021 teettämästä kyselystä, jossa kartoitettiin nuorten ajatuksia ja kysymyksiä koskien kasvipainoitteista ruokavaliota. Halusimme vastata kyselyssä nousseisiin kysymyksiin ja oletuksiin sekä tarjota helposti ymmärrettävää faktatietoa, minkä vuoksi päätimme aloittaa Myyttisarjan. Pureudumme alan asiantuntijoiden kanssa ruokaan liittyviin oletuksiin, ja etsimme ratkaisuja kestävämpään ruoankulutukseen. Ensimmäisessä osassa käsittelemme myyttiä ‘’suomalainen liha on ympäristöteko, ja soijan tuotanto on ympäristölle haitallista’’. Myytin murtamisessa on mukana WWF Suomen ruokaohjelman suojeluasiantuntija Elisa Niemi. Hän vastaa WWF Suomen ruokatyöstä ja toimii kansainvälisessä Eat4Change-hankkeessa projektikoordinaattorina. Kuvaaja: Joonas Fritze / WWF Mistä myytissä on oikein kyse? Miksi suomalaisen lihan väitetään olevan ympäristöteko ja soija taas ympäristölle haitallista? Niemi pureutuu myytissä ensimmäisenä sanaan “ympäristöteko”. Mikä oikein on ympäristöteko? Niemen mukaan on tärkeää huomata, mihin verrattuna suomalaisen lihan ajatellaan olevan ympäristöteko. Suomalainen liha voi voittaa ekologisuudessa muualta tuodun lihan, mutta ei kasviproteiineja. Niemi mainitsee myös mittakaavat: Soijalla on omat ekologiset haittansa, mutta katse kannattaa kääntää siihen, mihin soijaa oikeastaan käytetään ja kuinka paljon. Suomeen tuodusta soijasta 95% käytetään maatalouseläinten ruokintaan eli melkein kaikki kuluu rehuksi. Jos eläintuotantoa olisi vähemmän, myös soijantuotantoa olisi vähemmän. Niemen mukaan myytti on saattanut saada alkunsa lihantuotannon ja -syönnin puolustamisesta. Liha on ollut meille jo kauan keskeinen ruoka-aine. Tässäkin asiassa muutoksen hakeminen nähdään uhkana joidenkin kuluttajien ja tuottajien näkökulmasta. Suomessa maatalouden tulot ovat myös monelta osin koostuneet lihantuotannosta. On kuitenkin mahdollista kehittää esimerkiksi kasviproteiinien tuotantoa. Photo by Kelly Sikkema on Unsplash Mitä haittoja lihantuotantoon ja soijan tuotantoon liittyy? Kuinka merkittäviä niiden ympäristövaikutukset ovat? Suomalaisen ruokavalion ilmastopäästöistä 66% tulee eläinperäisistä tuotteista eli kyseessä on ruokavalion päästöistä merkittävän osuuden synnyttävät tuotteet. Päästöt koostuvat monista tekijöistä. Metaani on yksi keskeinen kasvihuonekaasu, jota syntyy märehtijöistä, kuten naudoista ja lampaista. Märehtijät ovat ilmaston näkökulmasta selkeästi haitallisia, Niemi kertoo. Ravinnepäästöt tuottavat myös oman osansa. Sillä, miten paljon tuotantoeläinten lantaa syntyy ja miten sitä käsitellään, on merkitystä. Niemi muistuttaa, että ravinnepäästöt ovat ongelma sekä paikallisesti järvien ja jokien kannalta, mutta myös Itämeren kannalta. Yksi keskeinen lihantuotantoon liittyvä ympäristöhaitta on myös maankäytön laajuus. “Eläintuotannossa joudutaan käyttämään isompia maa-aloja kuin kasvisruoantuotannossa”, painottaa Niemi ja jatkaa: “Sitä kautta viedään tilaa luonnolta.” Lihantuotannon valtavaan maankäyttöön liittyy ilmastopäästöjen lisäksi siis myös luonnon monimuotoisuuden näkökulma. “WWF:ssä halutaan nähdä se, että meidän pitää aktiivisesti tehdä valintoja ja pysäyttää luontokato.” Soijantuotannossa Niemi näkee haitallisena metsäkadon. Erityisesti Etelä-Amerikassa soijanviljely aiheuttaa metsäkatoa, sillä siellä sademetsää kaadetaan soijaviljelysten tieltä. Ratkaisuna tähän Niemi mainitsee sertifioinnin ja metsäkatolain. Torjunta-aineet ovat toinen soijan tuotantoon liittyvä ongelma. Yhtenä ratkaisuna tähän Niemi näkee luomusertifikaatin, joka rajoittaa ympäristölle vaarallisten torjunta-aineiden käyttöä ja kuormitusta. Mikäli tahtoo äänestää kemikaalittoman viljelyn puolesta, kannattaa valita luomusertifioitu tuote. Niemen mukaan myös kemikaalikuorman mittavuus tekee soijan viljelystä monin paikoin ympäristölle haitallista esimerkiksi Etelä-Amerikassa. Niemi haluaa kuitenkin painottaa, että vaikka soijan viljelyyn liittyy ongelmia, sitä voidaan myös viljellä kestävästi. Elintarvikepakkauksista kannattaa varmistaa, että soija on viljelty esimerkiksi Euroopassa, jossa ei ole trooppisen metsäkadon riskiä. Niemen mukaan elintarvikkeisiin soija tuleekin usein muualta kuin Etelä-Amerikasta. Photo by Daniela Paola Alchapar on Unsplash Lisäksi mikäli kuljetuspäästöt askarruttavat, Niemi kertoo, että kuljetuksen tuottamat päästöt ovat vain 5% tuotteen päästöistä. Keskeistä lihan ja soijan tuotannon vertailussa on huomata se, että lihantuotannon ympäristövaikutuksissa on mukana myös soijan ympäristövaikutuksia, koska valtaosa soijasta menee tuotantoeläinten rehuksi. Eläintuotanto on keskeinen ongelma ilmaston, ravinteiden ja maankäytön osalta, Niemi tiivistää. Soijaa Suomessa syövät tuotantoeläimistä suhteellisesti eniten broilerit. Broilerin kulutus on lähes kaksinkertaistunut kymmenen viime vuoden aikana. Naudoille ei Suomessa enää juurikaan syötetä soijaa, mutta monissa muissa maissa niin edelleen tehdään. Niemi huomauttaa, että tämän myytin perustana on se, että kasvissyöjät söisivät nimenomaan soijaa. Hän haluaa kuitenkin muistuttaa, että tarjolla on paljon muitakin kasviproteiinin lähteitä, kuten härkäpapu ja herne. Lisäksi Niemi mainitsee WWF:n ruokakurssin, jossa käydään monipuolisesti läpi erilaisia kasviproteiinilähteitä ja mitä niistä voi valmistaa. Niemi painottaa, että ei kannata keskittyä miettimään, mikä kasviproteiini on kaikkein ekologisin vaan syödä eri kasviproteiineja monipuolisesti. Keskeistä on muistaa, että kasviperäinen on parempi vaihtoehto kuin eläinperäinen. Niemi selkeyttääkin, että “muutos, jonka haluamme nähdä, on se, että kasviperäisen ruoan valitsemisesta ja kasvipainotteisesta ruokavaliosta tulee helppo valinta”. WWF Nuorten verkkosivuilta löytyy monipuolisia arkisia kasvisruokareseptejä. Lisäksi kannattaa tutustua WWF:n ruokakurssiin.... Read more...

Tarjoamme tietoa, inspiraatiota ja neuvoa

Ruuantuotanto on yksi suurimmista yksittäisten kasvihuonekaasujen aiheuttajista ja sen suurimmat ilmastopäästöt syntyvät juuri eläinperäisen ruuan tuotannosta. Sen lisäksi, että eläinperäinen ruuantuotanto kiihdyttää ilmastonmuutosta, se on uhka luonnon monimuotoisuudelle ja aiheuttaa mm. metsäkatoa sekä vesistöjen rehevöitymistä. Siksi pyrimme vaikuttamaan maailmaan juuri ruuan kautta – yksi ateriavalinta kerrallaan. Osallistu sinäkin!

Neuvomme ja tietopakettimme auttavat sinua siirtymään helposti ympäristöystävällisempään ruokavalioon, jossa etenet juuri omaan tahtiisi arkeasi rajoittamatta. Aloita vaikka korvaamalla jokaisen aterian lihamäärästä puolet kasviproteiinilla, kuten soijarouheella. Kukkarosi ja luonto kiittää.

Konkreettisia tekoja maapallomme puolesta!

Haluatko sinäkin olla osa WWF Nuoria ja ottaa askeleen kohti kestävämpiä ruokavalintoja? Tutustu esimerkiksi seuraaviin teemoihin:

Kuinka voit itse vaikuttaa ja tehdä vastuullisia ruokavalintoja? Tutustu WWF Nuorten oppaaseen vaikuttamisesta ja vastuullisista ruokavalinnoista.

Ilmastotempauksia, webinaareja ja yritysvaikuttamista – tule vaikuttamaan yhdessä! Kevään aikana aukeaa myös ensimmäinen nuorten omien projektien rahoituskierros.

Reseptipankistamme löytyy inspiroivia ja herkullisia reseptejä. Olemme myös toteuttaneet Tiedä mitä syöt -artikkelisarjan, jossa esittelemme niin perinteisiä kuin erikoisiakin raaka-aineita porkkanasta villiyrtteihin. Tutustu kaikkiin resepteihimme!

Olemme mukana erilaisissa tapahtumissa, joissa pyritään ratkaisemaan ilmastoon liittyviä kriisejä. Esimerkiksi vuonna 2018 järjestetyssä Arctic Youth Summitin tarkoituksena oli edistää yhteistyötä arktisen alueen nuorten välillä ja saada alulle nuorten vaikutustyö arktisen biodiversiteetin hyväksi.

Haastattelimme kuutta urheilijaa, jotka saavat proteiininsa pääasiassa kasviperäisistä lähteistä. Urheilijat auttavat omilla esimerkeillään murtamaan myyttejä lihan ja muiden eläinperäisten proteiinin lähteiden tarpeellisuudesta ja kuvailevat, kuinka he tekevät sen omassa arjessaan.

Meillä nuorilla on voima vaikuttaa

Tarjoamme tietoa, inspiraatiota ja neuvoa

Konkreettisia tekoja maapallomme puolesta!

Log In