WWF Nuoret Etusivu - WWF Nuoret

Meillä nuorilla on voima vaikuttaa

WWF Nuorten missiona on muuttaa asenteita ja murtaa ennakkoluuloja, joita kestäviin ruokavalintoihin liitetään motivoidaksemme nuoria tekemään kestäviä ruokavalintoja.

”WWF Nuoret” ei ole ainoastaan meidän vapaaehtoisten ryhmä. Mielestämme WWF Nuoret käsittää kaikki teidät, jotka haluatte tehdä ympäristötietoisia valintoja. Me 45 vapaaehtoista toimimme teidän puolestapuhujina ja luotettavan sekä helposti lähestyttävän tiedon välittäjinä. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Lue lisää alta!

Viimeisimmät postaukset

- Tiedä, mitä syöt – suppilovahvero
  27.9.2021Syksy on vihdoin tullut ja niin myös ihana sienestyskausikin. Sienestyksellä on pitkä historia. Sienille on tutkimuksissa löydetty jo monia terveysvaikutuksia , mutta aihetta ei ole vielä tutkittu kovin kattavasti. Suppilovahverot kuuluvat kantarellien ja herkkutattien ohella erityisen terveellisiin ruokasieniin. Suppilovahverot sisältävät Ylen mukaan paljon esimerkiksi kaliumia, rautaa ja D-vitamiinia. Sienet ovat myös proteiinipitoisia, joten ne soveltuvat hyvin esimerkiksi kasvipainotteiseen ruokavalioon. Myös beetaglukaanikuitujen määrä on erinomainen. Kuitu tekee tunnetusti hyvää vatsalle, tasoittaa verensokerin heilahteluja ja alentaa kolesterolia. Lue alta vinkit sienestykseen ja lähde metsästämään herkullisia suppilovahveroita raikkaan metsälenkin yhteydessä! Maapallon elonkirjo on valtava, minkä vuoksi monet lajit ovat edelleen mysteerejä. Tutkijat ovat kuvanneet ja tunnistaneet noin 1,2 miljoona lajia, mutta maapallon eläin- ja kasvilajien kokonaismäärän on arvioitu olevan jopa 8,7 miljoonaa. Nämä kaikki lajit toimivat yhdessä ylläpitääkseen maapallon arvokasta elämää, eikä pidä unohtaa, että useat lajit ovat tärkeitä myös ihmiskunnan selviämisen kannalta. (National Geographic 23.08.2019) Suomessa lähes 8000 sienilajia Ihminen on huomannut nämä ympäröivän luonnon tarjoamat mahdollisuudet ja oppinut hyödyntämään niitä jo ihmislajin historian alusta alkaen, esimerkiksi keräämällä hyönteisiä, juuria ja marjoja. (Ollikainen 11.02.2019) Vaikka nykypäivänä saamme suurimman osa ruuasta erilaisten ravinnontuotantoketjujen kautta, on esimerkiksi sienten keräily säilynyt harrastuksena. Suomessa esiintyvä sienilajisto tarjoaa hyvät lähtökohdat tämän harrastuksen ylläpitämiseen. Esimerkki. Suomessa on tunnistettu esiintyvän lähes 8000 eri sienilajia ja kokonaismäärän arvioidaan olevan vielä huomattavasti suurempi. Uusia lajeja löytyy koko ajan ja sieniä koskeva tuntemus paranee. (Mäki-Petäjä 31.01.2019) Itse kerättynä ilmainen Sienestys on rantautunut Suomeen vuosisatojen aikana kahdesta suunnasta, Venäjältä ja Ruotsista. Nykyään jopa yli 70 prosenttia suomalaisista harrastaa sienestystä ja marjastusta, ja harrastus on vahvimmillaan Etelä- ja Itä-Suomessa. Sieniä poimitaan pääasiassa kotitalouskäyttöön. (Ruokavirasto 24.06.2020) Ei ole ihme, että sienten suosio on kasvanut suureksi, koska ne ovat puhdasta ja terveellistä lähiruokaa, jotka sisältävät paljon kivennäisaineita, vitamiineja ja jonkin verran kuituja ja proteiinia. Ja mikä parasta, sienestys ja marjastus kuuluvat jokamiehenoikeuksiin. Muista huomioida, että luonnonpuistoissa ja joillain suojelualueilla sienestys ja marjastus ovat kuitenkin kiellettyjä. (Luontoon.fi 2021) Säilyy kuivassa ja viileässä muutaman päivän Sienimetsälle lähteminen kannattaa, koska itse kerättynä suppilovahverot ovat ilmaisia ja metsään tehty retki on hyvää hyötyliikuntaa, joka rentouttaa mieltä ja kehoa. Suppilovahveroita on mahdollista myös ostaa, mutta silloin hinta ja saatavuus voivat vaihdella huomattavasti. Esimerkiksi K-Supermarket Hyrrässä suomalaisen suppilovahveron hinta on 14,90€ kilo. (K-Ruoka 2021) Tuoreet suppilovahverot säilyvät kuivassa ja viileässä yleensä useamman päivän, mutta sen jälkeen sienet kannattaa joko säilöä tai valmistaa ruuaksi. Säilöä voi monella tavalla, kuten kuivaamalla tai pakastamalla. Tuoreista sienistä taas valmistuu monia herkullisia reseptejä, kuten suppilovahverokeittoa tai -kastiketta. Vaatii hieman käsittelyä Sienimetsälle lähdettäessä on tärkeää pitää mielessä muutama seikka. Ota mukaan sienikirja/-sovellus, ilmava kori, sieniveitsi ja kartta/-sovellus Pysy riittävän kaukana asutuksesta ja teistä Poimi syötäväksi vain sellaisia sieniä, jotka tunnistat varmasti Tarkista täsmäävätkö kaikki sienen tuntomerkit: – Lakin koko, muoto ja pinta – Helttojen tai pillien väritys, leveys ja tiheys – Jalan pintakuvio ja sijainti – Malton eli “sienilihan” koostumus, väri, maitiaisneste ja mahdolliset muutokset – Haju – Kasvupaikka Kerää sienet mukaan aina kokonaisina, ettei metsään jää tunnistamisen kannalta tärkeitä sienen osia Kerää mahdollisimman nuoria ja hyväkuntoisia yksilöitä ja valmista saatu sato pian keräämisen jälkeen, koska sienet pilaantuvat nopeasti.(Ruokavirasto 02.01.2019) Tarkista nämä tuntomerkit ennen kuin keräät suppilovahveroita koriin: Lakki: Nuorena kupera ja vanhetessa laakea syvänapainen suppilo. Reunat alaspäin kääntyneet ja aaltoilevat. Kuiva- ja sileähköpintainen. Heltat: Haaroittuvat ja johteiset poimut Jalka: Sileä, ontto ja pitkä Malto: Ohutta, kiinteää ja kellanvalkoista. Vanhetessa sitkeämpää. Väritys: – Lakki: Nuorena kullanruskea ja vanhetessa tummenee – Heltat: Nuorena keltaiset tai vaaleanruskeat ja vanhetessa harmaat – Jalka: Nuorena kellertävä ja vanhetessa vihertävän keltainen Haju: Mieto, miellyttävä ja mausteinen Huom! Tarkista ettet sekoita suppilovahveroa sen näköislajeihin kosteikkovahveroon, rustonupikkaan tai kultahelttaan. (Luontoportti 2021) Käytettyjä lähteitä Yle Uutiset: Tiesitkö tämän suppilovahverosta https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/27/tiesitko-taman-suppilovahverosta National Geographic – Biodiversity 23.08.2019 https://www.nationalgeographic.org/encyclopedia/biodiversity/ Luontoportti – Suppilovahvero https://luontoportti.com/t/2554/suppilovahvero Ruokavirasto:Sienestys https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikeryhmat/ruokasienet/sienestys/ sienten tunnistaminen https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikeryhmat/ruokasienet/sienten-tunnistaminen/ Luontoon – Marjastus ja sienestys https://www.luontoon.fi/marjastusjasienestys MTV UUTISET – Tiesitkö? Suomessa elää yli 40 000 lajia: “Läheskään kaikkia ei ole vielä löydetty” – erilaisia pistiäisiä on 7500 ja sieniäkin lähes 8000, 31.01.2019 https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tiesitko-suomessa-elaa-yli-40-000-lajia-laheskaan-kaikkia-ei-ole-viela-loydetty-erilaisia-pistiaisia-on-7500-ja-sieniakin-lahes-8000/7262856 Ruokatieto – Vinkkejä sienestykseen https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/luonto/sienet/vinkkeja-sienestykseen K-Ruoka: K-supermarket Hyrrä – Suppilovahvero Suomi https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuote/suppilovahvero-suomi-kg-2000616800009 Helsingin yliopisto – Mitä jos olisimme metsästäjä-keräilijöitä? https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kulttuuri/mita-jos-olisimme-metsastaja-kerailijoita... Read more...

Tarjoamme tietoa, inspiraatiota ja neuvoa

Ruuantuotanto on yksi suurimmista yksittäisten kasvihuonekaasujen aiheuttajista ja sen suurimmat ilmastopäästöt syntyvät juuri eläinperäisen ruuan tuotannosta. Sen lisäksi, että eläinperäinen ruuantuotanto kiihdyttää ilmastonmuutosta, se on uhka luonnon monimuotoisuudelle ja aiheuttaa mm. metsäkatoa sekä vesistöjen rehevöitymistä. Siksi pyrimme vaikuttamaan maailmaan juuri ruuan kautta – yksi ateriavalinta kerrallaan. Osallistu sinäkin!

Neuvomme ja tietopakettimme auttavat sinua siirtymään helposti ympäristöystävällisempään ruokavalioon, jossa etenet juuri omaan tahtiisi arkeasi rajoittamatta. Aloita vaikka korvaamalla jokaisen aterian lihamäärästä puolet kasviproteiinilla, kuten soijarouheella. Kukkarosi ja luonto kiittää.

Konkreettisia tekoja maapallomme puolesta!

Haluatko sinäkin olla osa WWF Nuoria ja ottaa askeleen kohti kestävämpiä ruokavalintoja? Tutustu esimerkiksi seuraaviin teemoihin:

Reseptipankistamme löytyy inspiroivia ja herkullisia reseptejä. Olemme myös vastikään aloittaneet Tiedä mitä syöt -artikkelisarjan. Kaksi kertaa kuukaudessa julkaistavaan herkulliseen sarjaan kuuluu aina yhden kiinnostavan raaka-aineen esittely sekä maukas resepti. Esittelemme niin perinteisiä kuin erikoisiakin raaka-aineita porkkanasta villiyrtteihin.

Olemme mukana erilaisissa tapahtumissa, joissa pyritään ratkaisemaan ilmastoon liittyviä kriisejä. Esimerkiksi vuonna 2018 järjestetyssä Arctic Youth Summitin tarkoituksena oli edistää yhteistyötä arktisen alueen nuorten välillä ja saada alulle nuorten vaikutustyö arktisen biodiversiteetin hyväksi.

Pyrimme vaikuttamaan myös Suomen päättäjiin sekä tarjoamme puolueetonta tietoa nuorten tueksi esimerkiksi vaalien aikaan.

Haastattelimme kuutta urheilijaa, jotka saavat proteiininsa pääasiassa kasviperäisistä lähteistä. Urheilijat auttavat omilla esimerkeillään murtamaan myyttejä lihan ja muiden eläinperäisten proteiinin lähteiden tarpeellisuudesta ja kuvailevat, kuinka he tekevät sen omassa arjessaan.

Meillä nuorilla on voima vaikuttaa

Tarjoamme tietoa, inspiraatiota ja neuvoa

Konkreettisia tekoja maapallomme puolesta!

Log In