Ihmisillä on harhakäsityksiä ruoasta – oletko sinä poikkeus?

Ihmisillä on harhakäsityksiä ruoasta – oletko sinä poikkeus?

Kuva: Benjamin Davies

 

Osalla ihmisistä on hataria käsityksiä ruoantuotannon ja -kulutuksen eri osien ekologisuudesta. Voi olla, että keskustelua ruoasta ajaa mututuntuma, kun puhutaan sen vaikutuksesta ympäristöön. Olemassa olevat ja tutkitut harhakäsitykset liittyvät muun muassa ruoan pakkaamiseen ja kuljetukseen, mutta myös lihankulutuksen sekä luomuruoan ympäristö- ja ilmastovaikutuksiin.

 

Ruoantuotanto aiheuttaa merkittäviä ympäristövaikutuksia, mistä alle puolet suomalaisista kyselyyn osallistuneista ihmisistä oli tietoisia vuonna 2016. Tyypillisesti ihmiset kyllä myöntävät ruokahävikin kuormittavuuden, mutta eräät tutkimukset osoittavat, että kuluttajat kuitenkin aliarvioivat ruoantuotannon ilmastovaikutukset. Erään tutkimuksen mukaan ihmiset arvioivat suurimmiksi ihmisperäisen hiilidioksidin lähteiksi teollisuuden, liikenteen, energiankäytön, kulutusyhteiskunnan sekä jätteet. Ruoan ilmastovaikutus jää ihmisten arvioinneissa sivuun, vaikka ruoka muodostaa liikenteen ja energian kanssa suurimman osan yksittäisen kuluttajan hiilidioksidipäästöistä.

 

Keskustelua on herättänyt, kuinka paljon ruoantuotannon, erityisesti lihantuotannon, ympäristövaikutuksia peitellään. Tämän lisäksi mediassa on paljon ristiriitaista tietoa ruoantuotannosta ja -kulutuksesta, jota eri toimijat, kuten ympäristö- ja maatalousjärjestöt, levittävät. Nämä voivat olla mahdollisia syitä sille, miksi ihmiset eivät ole tietoisia ruoan ilmastovaikutuksista.

 

 

Eläinperäisten tuotteiden ekologisuus

Yleisesti ottaen ihmiset aliarvioivat lihankulutuksen ilmasto- ja ympäristövaikutuksen. Ihmiset tietävät vähän lihankulutuksen kuormittavuudesta ja harva uskoo, että lihankulutuksen vähentäminen olisi ekologista. Todellisuudessa maatalouden osuus ihmisperäisistä kasvihuonekaasupäästöistä on 20 %. Naudan kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 29 kg CO2/kg tuotetta, juuston 9 kg CO2/kg tuotetta, sian taas 6 kg CO2/kg tuotetta. Vertailun vuoksi: soijan hiilidioksidikuorma on alle 1 kg CO2/kg. Eläinperäisten tuotteiden ympäristövaikutus on monin osin suurempaa kuin kasviperäisten tuotteiden. Lihankulutus on kuitenkin yleisesti ottaen osa jokapäiväistä elämää, kulttuuria ja identiteettiä. Tämä voi vaikuttaa siihen, etteivät ihmiset kyseenalaista lihankulutuksen ilmasto- tai ympäristövaikutuksia, sillä mitä enemmän yksilö kuluttaa lihaa, sitä pienemmäksi hän arvioi lihan ympäristövaikutuksen.

 

 

Tietämys pakkauksien ja kuljetuksen merkityksestä

Kun ihmiset aliarvioivat lihan ilmastovaikutuksen, he yliarvioivat pakkauksien ja kuljetuksen merkityksen ympäristölle. Esimerkiksi juuston, broilerin ja kurkun kohdalla pakkaus muodostaa vain 0.5-2 % tuotteen ympäristövaikutuksista. Pakkauksien vähentäminen ja välttely voidaan kokea helpoksi ja konkreettiseksi ympäristöteoksi, mikä voi olla yksi syy siihen, että pakkauksien ympäristövaikutuksia yliarvioidaan.  Kuljetuksen osuus tuotteen ilmastovaikutuksista on taas suurin piirtein 5 %, vaikka suuri osa ihmisistä arvioi lähiruoan suosimisen merkittäväksi ympäristöteoksi.

 

 

Luonnonmukaisen ruoan ympäristöystävällisyys

Edellä mainittujen lisäksi luonnonmukaiseen ruokaan liittyy uskomuksia ja osa ihmisistä arvioi luonnonmukaisen ruoan ympäristöystävällisemmäksi kuin se todellisuudessa on. Luomuruoka ei olekaan synonyymi ekologiselle ruoalle, sillä luomuruoan negatiivinen ympäristövaikutus voi olla joissain tapauksissa suurempi kuin teollisesti tuotetun ruoan. Esimerkiksi, 1 kg luomubroilerilla on suuremmat ammoniakki ja kasvihuonekaasupäästöt, minkä lisäksi se vaatii suuremman maa-alan kuin teollisesti tuotettu broileri. Luomubroileri ei siis ainakaan välttämättä ole ekologisesti se parempi vaihtoehto. Kuitenkin on huomionarvoista se, että eläinten hyvinvointia ei ympäristöarvioinneissa huomioida.

 

Ympäristöystävällisesti  syöminen ei kuitenkaan välttämättä ole vaikeaa tai rajoittavaa. Hyvänä ohjenuorana toimii se, että lisää lautaselleen kasvipohjaisia tuotteita. Samalla voi myös vähentää erilaisten eläinperäisten tuotteiden kulutusta.

 

 

Lähteet:

Andersen, K., DiCaprio, L., Greenbaum, J., & Kuhn, K. (Producers), & Andersen, K. and Kuhn,

K. (Directors). (2014). Cowspiracy: The sustainability secret. [Video/DVD] Netflix.

Retrieved from  https://www.cowspiracy.com/

 

Bohm, I., Lindblom, C., Åbacka, G., Bengs, C., & Hörnell, A. (2015). ”He just has to like ham”

– the centrality of meat in home and consumer studies. Appetite, 95, 101-112.

doi:10.1016/j.appet.2015.06.015

 

Bokkers, E. A. M., & de Boer, I. J. M. (2009). Economic, ecological, and social performance of

conventional and organic broiler production in the Netherlands. British Poultry Science,

50(5), 546-557. doi:10.1080/00071660903140999

 

Clune, S., Crossin, E., & Verghese, K. (2017). Systematic review of greenhouse gas emissions

for different fresh food categories. Journal of Cleaner Production, 140, 766-783.

doi:10.1016/j.jclepro.2016.04.08

 

Katajajuuri, J. (2008). Ruokajäte rasittaa ympäristöä enemmän kuin pakkaukset. Tieto&Trendit,

2, 56-57. Retrieved from https://www.stat.fi/artikkelit/2008/art_2008-04-09_004.html

 

Katajajuuri, J., Silvennoinen, K., Hartikainen, H., Heikkilä, L., & Reinikainen, A. (2014). Journal

of cleaner production. Journal of Cleaner Production, 73, 322-329. Retrieved from

http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0959652613009116

 

Lea, E., & Worsley, A. (2008). Australian consumers’ food-related environmental beliefs and

behaviours. Appetite, 50(2), 207-214. doi:10.1016/j.appet.2005.07.012

 

Lähde, V. (2019). Ruokajärjestelmän kohtalonkysymyksiä – miten niitä pitäisi kysyä? Retrieved

from https://bios.fi/ruokajarjestelman-kohtalonkysymyksia-miten-niita-pitaisi-kysya/,

last accessed 3 February 2020

 

Macdiarmid, J. I., Douglas, F., & Campbell, J. (2016). Eating like there’s no tomorrow: Public

awareness of the environmental impact of food and reluctance to eat less meat as part of a

sustainable diet. Appetite, 96, 487-493.

 

McMichael, A., Powles, J. W., Butler, C., & Uauy, R. (2007). Food, livestock production, energy,

climate change, and health. The Lancet 370(9594), 1253-1263. doi:10.1016/S0140

6736(07)61256-2

 

Pohjolainen, P., Tapio, P., Vinnari, M., Jokinen, P., & Räsänen, P. (2016). Consumer

consciousness on meat and the environment — Exploring differences. Appetite, 101, 37-45

doi://doi.org/10.1016/j.appet.2016.02.012

 

Riipi, I., & Kurppa, S. (2013). RUOKAKULTU – haasteita ja keinoja kestävän kulutuksen ja

tuotannon edistämiseksi ruokasektorilla. Retrieved from

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/480822/mttraportti95.pdf?sequence=6&isAllo

wed=y

 

Rothgerber, H. (2013). Real men don’t eat (vegetable) quiche: Masculinity and the justification

of meat consumption. Psychology of Men & Masculinity, 14(4), 363.

 

Tobler, C., Visschers, V. H. M., & Siegrist, M. (2011). Eating green. Consumers’ willingness to

adopt ecological food consumption behaviors. Appetite, 57(3), 674-682.

doi:10.1016/j.appet.2011.08.010

 

Truelove, H. B., & Parks, C. (2012). Perceptions of behaviors that cause and mitigate global

warming and intentions to perform these behaviors. Journal of Environmental Psychology,

32(3), 246-259. doi:10.1016/j.jenvp.2012.04.002

 

Vanhonacker, F., Van Loo, E. J., Gellynck, X., & Verbeke, W. (2013). Flemish consumer

attitudes towards more sustainable food choices. Appetite, 62, 7-16.

doi:10.1016/j.appet.2012.11.003

 



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.