Kokemuksia ja kertomuksia lihansyönnin vähentämisestä osa 2

Kokemuksia ja kertomuksia lihansyönnin vähentämisestä osa 2

Vuosi sitten julkaisimme ensimmäisen osan ”Kokemuksia ja kertomuksia lihansyönnin vähentämisestä”.  Kuluneen vuoden aikana kasvissyönnin rooli on kasvanut ainakin täällä Suomessa. Nyhtökaurat ja härkikset ovat päässeet kauppojen hyllyille ja kasvispainotteisen ruoan lisääminen lautasella vaikuttaa olevan entistä helpompaa. Kuitenkin monien mielessä, joita kiinnostaa kasvispainotteisempi ruokavalio, pyörivät samat kysymykset, kuin mitä esitimme viimeksi vuosi sitten. Näitä kysymyksiä olivat: ”Onko lihan syömistä vaikeaa tai helppoa vähentää? Kauan siihen kestää tottua?”. Näihin kysymyksiin pääsevät vastaamaan tälläkin kertaa nuoret kuluttajat omilla inspiroivilla kertomuksillaan, eikä kenenkään tarina ole samanlainen.

Liisa, 22-vuotias, ”eettinen syöjä”, opiskelija

”Olen niin sanotusti eettinen syöjä, eli syön kyllä riistaa (mun faija metsästää) ja WWF:n sallitun listan kaloja. Lihan vähentäminen oli.. no helppoa ja vaikeaa. Tein ikään kuin ajatustyötä asian kanssa niin pitkään, että sitten kun lopullisen päätöksen tein, oli arvopohja päätöksen takana jo aika vahva. Eli tietyllä tapaa uusien lemppariruokien ja ruokalajien keksiminen oli vaikeaa, mutta arvot päätöksen takana niin vahvat, että vaikeuksista oli melko helppo päästä yli. Vieläkin vaikeuksia on esimerkiksi vanhojen sukulaisten luona vieraillessa, tai tyttöjen illoissa, joissa ei ole muita kasvissyöjiä. Reissuilla syön aika “sekaanisti”, koska joissakin maissa kasvisruoan löytäminen on todella hankalaa. Ja pakko myöntää, että silloin tällöin nappaa meetvurstisiivun jääkaapista, jos poikaystävä on sitä sinne ostanut.. Mutten usein!

Olen ollut kasvissyöjä nyt muutaman vuoden. Periaatteessa edellä mainituista “repsahduksistani” voisi joku ajatella, että en vieläkään ole täysin tottunut kasvissyöntiin. Itse kuitenkin pidän joustamista suuntaan ja toiseen varsin hyväksyttävänä. Eli tottumisesta… No, tottuminen ei sinänsä kestänyt kauan. On kuitenkin vaikea sanoa, milloin olisi täysin tottunut.”

Joona, 26, sekasyöjä, opiskelija

”Lihan kulutuksen vähentäminen voi olla todella helppoa, jos vain osaa ruoanlaitosta muutakin kuin pelkän pastan keiton. Lihan voi yksinkertaisimmillaan korvata vaikka vain soijavalmisteilla. Lihattomaan ruokavalioon on paljon vaikeampaa lähteä liikkeelle jos ei ole tottunut laittamaan itse ruokaa, koska edelleenkään kasvisvaihtoehtoja on huomattavasti lihaisempia vähemmän. Mikään mahdoton projekti se ei silti ole. Kasvisruoanlaitossa joutuu ehkä hieman enemmän keskittymään aluksi, mutta jo parin viikon jälkeen uuteen ruokavalioon alkaa tottumaan ja lihaa ei osaa enää kaivata niin paljoa. Aloitus on hankalaa, mutta nopeasti siinä pääsee liikkeelle. Liharuoat on vain niin paljon tutumpi ruoka valmistaa, eikä tarvii kuin vain soittaa äidille ja saa jonkun maittavan kotireseptin. Kasvisruokia ei niin vain opitakaan. Ehkä tulevaisuudessa lapset oppii vanhemmiltaan kasviruokareseptejä ja syntyy mummon vegebravuureja. Ja olen joo sekasyöjä, mutta tavoitteena on vähentää liha minimiin (tuskin ihan kokonaan luovun). Tai en tiiä, ehkä joskus luovunkin. Jää nähtäväksi.”

Meeri, 22, lakto-ovo-pesco-vegetaristi*, opiskelija

”Lopetin punaisen lihan syönnin 17-vuotiaana, kun lukion terveystiedon kirjassa luki kuinka paljon sen valmistus vie vettä. Ei ollut vaikeaa, sillä en ole ikinä pitänyt lihan mausta. Vajaa vuosi tästä lopetin myös siipikarjan syönnin, kun söin pahaa kanakebabia. Sekin oli helppoa, kun en pitänyt mausta. Kalan syöntiä en kuitenkaan ole lopettanut, ja sitä tulee syötyä kerran pari viikossa. Joissakin paikoissa tarjotaan kalaa, mutta useasti tarjolla on hyviä kasvisruokia. Itse olen kokeillut erilaisia soijavalmisteita, ja niitä on yleensä helppo valmistaa. Uskon, että jos en söisi maitotuotteita, olisi “kasvisruokavalio” paljon haastavampaa. Pidän niin paljon juustoista. Useimmiten ihmiset suhtautuvat ruokavaliooni positiivisesti, jotkut ihmettelevät miten ilman lihaa pystyy elämään. Nyt olen pitkästä aikaa koittanut totutella naudanlihaan, jotta voisin sitä välillä syödä.”

Li, 21, freegani*, opiskelija

”Punaisen lihan vähentäminen kävi melkeinpä huomaamatta, sillä en pitänyt suutuntumasta. Kana lähti parin vuoden sisällä ja kalaa söin vielä ajoittain isäukon kalastamana. Kala oli ylivoimaisesti vaikein jättää ruokavaliosta, sillä se oli ainoa, jolla oli varteenotettavia terveysmyönteisiä vaikutuksia ja joka ei maistunut merkittävästi tapolta. Esimerkiksi silli, jota rakastin, on korvattavissa suht helposti esimerkiksi suolakurkulla maustamalla ja erilaiset merilevät tuovat saman merimäisen maun ruokaan. Ainoat vaikeudet lihan vähentämisessä ovat osaltani olleet pikkupaikkakuntien surkeahko vegetarjonta esimerkiksi catering- tai ruokalayhteyksissä. Syön kuitenkin dyykattua (kauppojen roskiksesta noukittua) maito/muna/kalatuotteita pari kertaa vuodessa ja tuloksena kauhean huono omatunto.. Mulla kaks elämäni tärkeintä asiaa ovat ruokahävikin minimointi ja temppeliini pahaantuvien eläinperäisten tuotteiden välttäminen… Nämä edellä mainitut asiat sotivat ihan pirun pahasti toisiaan vastaan.”

Pinja, 22, semisti* kasvissyöjä, opiskelija

”Silloi kun mä aloin kasvissyöjäks, nii se oli ainaki mun lähipiiris aika uus juttu. Mä vaan yhtenä päivänä päätin jättää lihan pois mun ruokavaliost. Ei mun tehny mieli syödä lihaa ja ruokavalion muutos oli aika helppoo, koska äiti on ravintola-alal, joten se osas ja halus pitää huolen siit et syön kunnolla. Mä olin silloi 14v, joten siinä tais olla sellasta teiniprotestia mukana, ku sen lihansyömisen oli päättäny lopettaa, nii siinä päätöksessä pysy. Mulla on ollu sellasii kausii, et oon kokeillu, minkälainen ruokavalio on mulle paras. Nyt mä oon pari vuotta syöny kalaa, maitotuotteita ja kananmunaa. Joskus mä syön riistaa ja oon välillä maistanu punastalihaa, mut ei siitä tuu sellasta oloa et haluis syödä sitä. Mun mielestä kivointa on nyt, että on tullu niin paljon erilaisii vaihtoehtoi “lihankorvikkeeks”, eli valikoima on laajentunu tosi paljon siitä, ku aloin kasvissyöjäks 9 vuotta sitte. Kasvisruokia on mun mielestä paljon helpommin saatavilla nykyään, joten ei tarvii kauheesti miettiä, mitä syö. Koulussakin on kasvisvaihtoehto tarjolla ilman, että keittiöön pitää erikseen mennä ilmottamaan oma ruokavalio.”

Kalervo, 26, sekasyöjä, työtön

”Pyrin vähentämään lihan syömistä sekä terveyssyistä, että aatteellisista. Lihansyönnin vähentäminen on oikeastaan tosi helppoa. Esimerkiksi vaalea lihahan ei itsessään maistu miltään; siihen on lisättävä marinadia ja/tai mausteita jolla voi maustaa lihankaltaisen tuotteen aivan yhtälailla. Kanan lihan kaltaisia vegaanituotteita löytyy runsaasti ja niiden maustaminen käy aivan samalla lailla, kuin kanankin. Punaisen lihan kaltaisen ruoan valmistus on tietenkin haastavampaa, mutta mikään ei ole mahdotonta, kun tutkii ja opettelee. Kieltämättä lihan syönnin vähentaminen tai lopettaminen on vaikeaa varsinkin, kun olen varttunut yhteiskunnassa ja perheessä jossa se on normi; lähes joka ruoassa on jokin ainesosa eläimen lihaa eli siihen on tottunut, mutta eri reseptejä koittamalla löytyy hurjasti vaihtoehtoja.”

Haastattelut tehty 19.4.2016-7.2.2017

Fanny, Vaikuta syömällä -tiimi

Sanaselitykset:
*lakto-ovo-pesco-vegetaristi = ihminen, joka syö kasvikunnan tuotteiden ohella myös maitotuotteita. Lakto –sana sisältää siis erilaiset maitotuotteet. Vegetaristi –sanan yhteydessä voi esiintyä myös sana pesco, joka tarkoittaa, että henkilö syö kalanlihaa, sekä ovo –sana, joka tarkoittaa henkilön syövän kananmunia.
*fregaani = tässä tapauksessa vegaani, joka kuitenkin hankkii eläinperäisiä tuotteita esimerkiksi roskiksesta.
*semi = jonkin verran