Tiedä, mitä syöt – Härkäpapurouhe

Härkäpapu on hyvin proteiinipitoinen ja terveellinen. Monipuoliset härkäpaputuotteet kypsistä härkäpavuista kuivattuihin rouheisiin ja jauhoihin tekevät härkäpavun kokeilemisesta helppoa. Härkäpavut ovatkin erinomainen sekä helppo keino lisätä proteiinia ruokavalioon! WWF Nuorten tiimi on tällä hetkellä innostunut etenkin härkäpapurouheesta, jota on tullut yhä useampiin kauppoihin saataville ja jota voidaan käyttää hieman samalla tavalla kuin soijarouhetta. Lue lisää alta!

Eläinperäisen proteiinin korvaaminen ruuanlaitossa on tärkeää, sillä ruuan suurimmat ilmastopäästöt syntyvät juuri eläinperäisen ruuan tuotannosta. Eläinperäinen ruuantuotanto kiihdyttää ilmastonmuutosta, on laajan mittakaavansa vuoksi uhka luonnon monimuotoisuudelle ja aiheuttaa muun muassa metsäkatoa sekä vesistöjen rehevöitymistä.

Proteiinipitoinen härkäpapu on hyvä vaihtoehto eläinperäisille raaka-aineille ruuanlaitossa ja useat erilaiset härkäpapuvalmisteet tekevät sen kokeilemisesta helppoa. Esimerkiksi härkäpapurouhetta voi lisätä helposti kasvispihvitaikinaan tai sillä voi korvata osan reseptin jauhelihasta. Etenkin härkäpapujauhoista tehty proteiinipitoinen pasta on helppo tapa tutustua härkäpapuvalmisteisiin.

Tiesitkö?

Härkäpavusta on saatavilla myös jauhoa, joka sopii sekä suolaiseen että makeaan leivontaan. Sillä voi korvata noin viidenneksen jauhoista lisätäkseen leivonnaisten tai ruuan proteiinipitoisuutta. Papujauhot kuitenkin turpoavat enemmän, joten jauhoja kannattaa lisätä hiljalleen ja hieman vähemmän kuin tavallisesti. Härkäpapujauhojen maku on melko mieto, vaikkakin pavuista tulee hieman luonnollista kitkeryyttä verrattuna tavallisiin jauhoihin. Kaupoista löytyy myös härkäpapujauhosta valmistettua, proteiinipitoista pastaa, jota käyttämällä on helppo lisätä proteiinia kasvisruokaan.

Ravintosisältö, terveellisyys ja vatsaystävällisyys

Härkäpapu sisältää lähes 30 % proteiinia. Proteiinin lisäksi härkäpavuissa on paljon aminohappoja, kaliumia, vitamiineja ja kuituja. Monet suomalaiset tarvitsisivat lisää B-vitamiineihin kuuluvaa folaattia, jota härkäpavuissa on paljon. Härkäpavun sisältämät polyfenolit puolestaan ylläpitävät kehon sisäistä puolustusjärjestelmää. Härkäpapu on muiden palkokasvien ohella hyväksi myös sydämen terveydelle, sillä palkokasvien säännöllinen käyttö vähentää veren LDL-kolesterolipitoisuutta.

Tavallisesti härkäpapu ei sovellu FODMAP-ruokavalioon, mutta härkäpavun fermentointi tekee raaka-aineesta vatsaystävällistä. Fermentointi on hapatusmenetelmä, jonka avulla huonosti imeytyvät hiilihydraatit saadaan luonnollisesti vatsaystävällisemmiksi. Toistaiseksi fermentoituja härkäpapurouheita myydään ainoastaan ravintolatoimijoille, mutta toivottavasti lähetulevaisuudessa fermentoidut härkäpaputuotteet päätyvät myös kauppojen hyllyille.

Valmistus

Härkäpapuja ei saa syödä kypsentämättä. Kaikki ruuaksi käytettävät härkäpavut sekä -jauhot ja -rouheet tulee kypsentää, ellei niitä ole esikypsennetty valmiiksi. Kuivatut härkäpavut tulee liottaa yön yli vedessä. Rouhitun härkäpavun etuna on etenkin lyhyempi valmistusaika: härkäpapurouheelle riittää hyvin 5-15 minuutin liotus, joka lyhentää keittoaikaa. Luken (2018) raportin mukaan pienemmät palat kypsyvät nopeammin ja siten erilaiset rouheet ja jauhot vaativat lyhyemmän keittoajan. Rouhetta voi käyttää soijarouheen tavoin erilaisiin kastikkeisiin, patoihin sekä kasvispihveihin ja -pyöryköihin.

Härkäpapurouheen valmistusohjeet kerrotaan usein pakkauksessa. Eri rouheiden valmistusohjeet saattavat erota toisistaan riippuen siitä, onko rouhetta esimerkiksi esikypsennetty. Valmistusohje voi olla pakkauksesta ja reseptistä riippuen esimerkiksi: “mausta, turvota 5 min ja kypsennä yli 100 asteessa” tai “huuhtele huolellisesti ja keitä kasvisliemessä 15 minuuttia”. Tarkista käyttämäsi tuotteen valmistusohje pakkauksesta tai yrityksen verkkosivuilta.

Viljely

Härkäpapu on yksi vanhimmista viljelykasveista, ja se sopii hyvin Suomen olosuhteisiin. Laji kestää hyvin kylmyyttä, eikä se yleensä kärsi tuholaisista tai kasvitaudeista. Härkäpapu kuuluu typensitojakasveihin ja on maanparannuskasvi. Vaikka härkäpapu on osittain itsepölytteinen kasvi, se hyötyy hyönteisten tekemästä pölytyksestä. Sen tuoksu houkutteleekin monia pölyttäjähyönteisiä, jotka ovat tärkeitä niin viljelijöille kuin luonnon monimuotoisuudellekin.