KUNTAVAALIHAASTATTELU: TOMMI TERÄ, KD
Tommi Terä on Kristillisdemokraattien ehdokas Turun kunnanvaltuustoon, Turun Kristillisdemokraattien puheenjohtaja ja Turun kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen.
” Kielteisen ja uhkakuvia maalailevan asenteen sijaan kaupunkimme kaipaa ratkaisuja kehittyäkseen. Näitä minä etsin, esitän ja haluan olla tuomassa kaupungin päätöksentekoon. Minulla on selvä ajatus siitä, miten tätä kaupunkia tulee kehittää ja viedä eteenpäin. Luomme Turkuun kasvua investoinneilla ja yritystoimintaa tukien, mutta lähimmäistä unohtamatta. “
– Terä nettisivuillaan https://www.tommitera.fi/kuntavaalit-2021
Kuinka aiot suojella oman kuntasi/kaupunkisi vesistöjä?
Turussa on tehty hyvää työtä muun muassa Aurajoen ja Jaaninojan ennallistamisessa. Tätä tulee näissä jatkaa ja laajentaa muihinkin vesistöihin. Myös aiemmin mainittu kestävä ja vastuullinen metsistä huolehtiminen on yksi tapa suojella Turun alueen vesistöjä, kuten esimerkiksi suoalueita.
Itämeren ja Saaristomeren suojelua on Turun osalta jatkettava, jotta yleisesti heikko ja rehevöitynyt tila kohenisi nykyisestä. Helsingin kaupungin kanssa yhteistä Itämeri-haastetta on pyrittävä jatkamaan vuoden 2023 jälkeenkin.
Yhteistyötä yhdistysten ja järjestöjen kanssa on tiivistettävä. Kaupungin päättäjät eivät ole joka alan asiantuntijoita, joten järjestöissä toimivien aktiivien tietotaito on saatava kuuluville. Heillä on paljon sellaista ruohonjuuritason tietoa, jota ei pelkkien selvitysten ja tilastojen lukemisella saavuta.
Vesistöjen suhteen yksi mahdollisuus voisi olla Turun alueen tierumpukartoitus ja siinä havaittujen puutosten korjaukset. Tierumpujen korjauksilla on kyetty parantamaan merkittävästi Suomen vaelluskalakantojen tilaa.
Kuinka parantaisit ympäristökasvatusta ja ympäristötietoisuutta kunnassasi?
Kasvatus ja koulutus ovat tärkeimmät yksilön elämään vaikuttavat tekijät. Kasvatuksen rooli kuuluu suurimmaksi osin perheelle. Mielestäni ympäristökohteiden näkyvämpi esilletuonti ja saavutettavuus olisivat omiaan lisäämään myös arvostusta, tietoa ja ymmärrystä ympäristöä kohtaan.
Lisäksi kaupunkilaisia ja/tai kaupungin yrityksiä voisi haastaa vapaaehtoiseen kiertotalouteen ja kestävään kehitykseen liittyvään (esim. kaupungin kovin kierrättäjä) kilpailuun. Leikkimielisen kilpailun ohessa myös tietoisuus itse asiasta lisääntyisi. Samalla on todettava, että esimerkiksi moni Turun alueen yrityksistä toimiikin jo hyvin ilmasto- ja ympäristöystävällisesti.
Koetko ympäristökasvatuksen tärkeäksi kouluissa? Miten edistäisit sitä?
Kouluissa tapahtuvan ympäristökasvatuksen merkitys esimerkiksi kierrättämisen yleistymisessä viime vuosikymmenien aikana on ollut merkittävä. Koulujen tekemä työ ympäristötietoisuuden saralla on erittäin tärkeää.
Koulujen ympäristötietoisuutta on hyvä lisätä niin käytännön kuin teorian keinoin. Käytännössä tämä tarkoittaa vierailuja ympäristö- ja luontokohteissa ja esimerkiksi kestävään kehitykseen liittyviä projekteja. Teoriassa se tarkoittaa enemmän opetusta kestävän kehityksen kehikosta käsin. Ei ideologisesti, vaan siten, että asioiden monimutkaisuus ja yhteisvaikutteisuus käyvät selväksi.
Miten kouluissa pitäisi vähentää eläinperäisten tuotteiden kulutusta?
Monipuolistamalla kouluruokailua. Monipuolisen, ravinnerikkaan ja paikallisesti, kestävästi sekä vastuullisesti tuotetun kasvisruoan määrää voidaan kouluruokailussa lisätä. Lihaa ja maitotuotteita ei ole kuitenkaan syytä kouluruokailusta kokonaan poistaa, vaan esimerkiksi lihaa voidaan tarjota vähemmän, mutta laadukkaampana. Lisäksi kouluissa on jatkettava ja kehitettävä ruokahävikin vähentämiseen pyrkiviä toimenpiteitä.
Sen lisäksi, että toimitaan tässä hetkessä, on myös huomioitava tuleva. Siinä koulun opetuksella on suuri merkitys. Esimerkiksi kotitaloudessa on mahdollista opettaa monia kestäviä ja vastuullisia käytännön taitoja, joilla on mahdollista elää ilmastoa ja ympäristöä säästäen. Kestävä kehitys, sen eri pilarien yhteisvaikutteisuus ja esimerkiksi kiertotalouden mahdollisuudet ovat aiheita, joita voidaan käsitellä monessakin oppiaineessa.
Asettele tärkeysjärjestykseen seuraavat asiat (ilmastonmuutos/luonto, työllisyys, talous, terveydenhuolto, koulutus). Voit halutessasi perustella.
- koulutus
- terveydenhuolto
- työllisyys
- talous
- ilmastonmuutos/luonto
Tärkeysjärjestys perustuu sekä tarvehierarkian että ihmisten hyvinvoinnin priorisoinnin ajatukselle. Meidän on täytettävä perustarpeemme (koulutus, terveys, toimeentulo) ennen kuin kykenemme huolehtimaan muusta. Koulutuksella varmistamme, että tulevatkin sukupolvet tekevät kestäviä ja vastuullisia päätöksiä ja valintoja. Fyysisesti, psyykkisesti ja taloudellisesti hyvinvoiva yksilö taas kykenee huolehtimaan paremmin myös itseään suuremmista kokonaisuuksista, kuten perheestä ja yhteiskunnasta.
Talouden asettaminen vasta näiden kolmen jälkeen johtuu siitä, että vaikka vain hyvin hoidetun talouden mahdollistamilla resursseilla kykenemme varmistamaan korkeatasoisen koulutuksen ja terveydenhuollon, ei talous itsessään ole näitä kahta tärkeämpää. Ihminen ei ole taloutta, vaan talous ihmistä varten. Lisäksi hyvinvoivasta henkilöstä hyötyy myös yhteiskunta. Työllisyys taas itsessään lisää sekä yksilön hyvinvointia että yhteiskunnan verotuloja, ja on talouskasvun kannalta elintärkeää. Työllisyyden parannukseen sijoitettu euro tuottaa itsensä moninkertaisena takaisin.
Hyvinvoivat yksilöt ja hyvinvoiva kansantalous ovat takeet sille, että kykenemme huolehtimaan myös luonnosta, ympäristöstä ja ilmastosta. Tämä tärkeysjärjestys ei tarkoita sitä, että talouskasvua tulee tavoitella luonnon kustannuksella. Terve talous antaa ainoastaan paremmat edellytykset tehdä oikeasti kestäviä ja vastuullisia päätöksiä, joilla turvaamme lähiluontomme ja planeettamme tulevaisuuden.
Tietoisku KD:n kuntavaaliohjelmasta:
Kristillisdemokraattien ympäristöön liittyvät toimenpiteet liittyvät lähinnä energiantuotantoon ja liikenteeseen. Toimenpiteikseen he ovat listanneet puurakentamisen suosimisen, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen tukemisen, fossiilisista polttoaineista luopumisen sekä kiertotalouden edistämisen.
Fossiilisia polttoaineita liikenteessä kristillisdemokraatit korvaisivat sähköllä, biokaasulla ja synteettisillä polttoaineilla. Joukkoliikenteen houkuttelevuutta he lisäisivät esimerkiksi lippujen alennuksilla.
