MIKSI SYÖN VÄHEMMÄN LIHAA? – 12 HAASTATTELUA

Mikä motivoi sinua syömään ympäristöystävällisemmin? Miten ruokavalinnat ovat vaikuttaneet elämääsi? Oletko kohdannut ennakkoluuloja ruokavaliotasi kohtaan? WWF Nuoret haastatteli viime keväänä kahtatoista eri-ikäistä ihmistä, jotka pyrkivät syömään ympäristöystävällisemmin. Inspiroidu heidän tarinoistaan, poimi resepti- ja ravintolavinkit ja ole ylpeästi osa laajaa ja kirjavaa ympäristötietoisten ruokailijoiden joukkoa!

Rafn, 28

Islantilainen 28-vuotias opiskelija Rafn asuu Kööpenhaminassa. Hän opiskelee korkeakoulussa energiataloutta, uusiutuvaa energiaa, politiikkaa ja kestävyyttä. Hänestä tärkeää ei ole se, onko ihminen kalakasvissyöjä, kasvissyöjä tai edes vegaani. Tärkeämpää on se, että valinnat tuntuvat oikeilta. Rafn kuvailee omaa ruokavaliotaan: “Usein syön terveellisesti, mutta joskus syön karkkia.”

Rafn kannustaa ihmisiä tekemään valintoja, joista tulee hyvä olo. Hän itse syö pääasiassa kasviperäistä ravintoa, sillä hän näkee siinä paljon positiivisia puolia. “Minulla on paljon kevyempi olo kehossani, kuin jos söisin lihaa.”
Syömisessään Rafnia motivoivat ruoan ympäristövaikutukset. “Nautojen kasvatus kuormittaa ilmastoa ja eläinperäisen ruoan kasvatus vaatii usein enemmän maa-alaa kuin kasvien kasvatus”, Rafn kertoo.

Markus, 43

Toinen kestävämpien ruokavalintojen ystävä on tamperelainen tutkijatohtori Markus. “Ympäristökatastrofin välttämiseksi ihmiskunnan on pakko alkaa noudattaa kasvispainotteisempaa ruokavaliota”, Markus sanoo. Monipuolisesti tennistä, voimailua ja lenkkeilyä harrastava Markus valaisee: “Ymmärryksemme ruoka-aineiden ravitsemuksellisista vaikutuksista on kasvanut niin suureksi, että meillä on mahdollisuus elää terveellisesti ja toimia oikein.”

Markus syö kasvipainotteisesti ja hänen mukaansa kasvisruokailun yleistyessä myös kasvisruokailijoiden taustat ovat monipuolistuneet, vaikka perinteisesti hyvin koulutetuissa ja kaupunkilaisissa naisissa on ollut enemmän kasvissyöjiä.
Kasvisruokailussa on hänen mukaansa paljon hyvää. “Olen tutustunut aika laajasti eri puolilla maailmaa erilaisiin tapoihin valmistaa ja nauttia kasvisruokaa. On tullut myös käytyä aika erikoisissa ravintoloissa ja tutustuttua erilaisiin ihmisiin. Ainakin on tullut mentyä “epämukavuusalueelle”.

Kasvissyöntiin siirtyminen voi olla hidasta, mikä osalle voi olla järkevää. “Matkalla täytyy opetella aika paljon kaikenlaisia tapoja, kuten ruoanvalmistamista, tuotteiden tunnistamista ja hyvien ravintoloiden seulomista”, Markus kertoo. Hänestä kasvissyönti on kuitenkin paljon helpompaa, kuin vielä vuosikymmen sitten. “Ensimmäisestä ateriasta se meillä kaikilla on alkanut.”

Markuksella on monia vinkkejä hyviksi testaamisen arvoisiksi kasvistuotteiksi. “Lakumestan salmiakkilaku tai 3Kaverin lakritsijäätelö toimii itselle. Ja kyllä minä kovasti myös Beyond meatin burgereista tykkään. Toinen nykyisistä suosikeista on Fat ramenin Jalotofu ramen, joka tulee aika usein Helsingissä käydessä syötyä.”

Ville, 24

Ville on 24-vuotias työssäkäyvä helsinkiläinen. Vapaa-ajallaan hän harrastaa basson soittamista ja erilaisten kasvipohjaisten reseptien testaamista. “Ruokavalioni on monipuolisempi kuin koskaan! En ole luopunut yhdestäkään ruokalajista, josta olen pitänyt. Kaikkeen löytyy kasviperäinen vaihtoehto ja jos ei löydy, niin sen voi tehdä itse.”
Villellä ei ole omaa suosikkireseptiä, vaikka hän pitää ruoanlaitosta. ”Olen aika luova keittiössä, loihdin ateriat fiiliksen ja sen mukaan, mitä kaapistani sattuu löytymään,” Ville kertoo. Häntä motivoivat kasvipohjaisessa ruokavaliossaan eläinten ja oman hyvinvoinnin lisäksi ympäristöasiat.

Kasvipainotteiseen ruokavalioon tutustuminen ei aina ole helppoa. “Kaikki hyvä syntyy pitkäjänteisyyden kautta! Älä siis luovuta ensimmäisen viikon jälkeen,” Ville vinkkaa. Kasvisruokavaliossa on hänen mukaansa erilaisia hyviä puolia, kuten keveys ja hyvä olo. ”Energiaa riittää työpäivän jälkeenkin harrastuksiin ja aikaa jää vielä ystävillekin!”

Leo, 67

“Lapsuudessani lihaa syötiin suhteessa paljon vähemmän ja monet ruoat olivat kasvisruokia”, kertoo Leo Lapinlahdelta Pohjois-Savosta. Leon mielestä lihaa syödään nykyään liikaa, eikä liharuokia arvosteta enää harvinaisena herkkuna. Leo itse ei ole koskaan tottunut syömään paljon lihaa. Hän syö liharuokia pari kertaa viikossa.

Kasvisruoan valitseminen on Leolle ennen kaikkea terveyskysymys, sillä kevyen ja terveellisen ruoan syöminen antaa virkeän olon. Hänelle on myös tärkeää, että ruoka kuormittaa mahdollisimman vähän luontoa.

“Sukupuolesta ja iästä riippumatta olisi tärkeää syödä terveellisesti ja ympäristöystävällisesti”, Leo kannustaa. Hän suosittelee kokeilemaan uusia kasvipohjaisia tuotteita, joiden avulla ruokavalio monipuolistuu.

Viktor, 19

Viktor on 19-vuotias rullalautailun ja pokerin harrastaja, joka suorittaa siviilipalvelustaan Vantaalla. Ruokavalinnoillaan hän pyrkii toteuttamaan pasifismin ja ekologisuuden arvoja.

Kasvisruokavaliosta on muodostunut hänelle normaali osa arkea: “Raaka-aineet ruoanlaitossa ja valinnat ruokapaikoissa muuttuvat, muuten elämä on sitä samaa kuin ennenkin.” Kasvisruokavalio on Viktorin mukaan elämäntapa, johon tottuu yllättävän nopeasti. Vastoin monien ennakkokäsitysten, myös vegaanit syövät makaronilaatikkoa, pizzaa ja joulupuuroa.

Viktorin syömistä motivoi mahdollisuus vaikuttaa omilla teoilla: “Ympäristö, ilmasto, eläimet ja terveys kiittävät.” Kun ruokavalioon alkaa kiinnittää enemmän huomiota, kokkaustaidotkin kehittyvät huomaamatta.

Viktor kannustaa, että ruokavalinnoista puhuminen on tärkein tapa saada muutosta aikaiseksi. Vaikka sukujuhlissa tai ravintolassa voikin joutua huomion keskipisteeksi erilaisilla ruokavalinnoilla, voi tilanne kannustaa myös muita miettimään omien valintojensa vaikutuksia.

Ada, 17

Ada on 17-vuotias lukiolainen Jyväskylästä. Ruokavaliotaan hän kuvailee erittäin kasvispainotteiseksi. “Ruokavalioni sisältää vielä toistaiseksi maitotuotteet, mutta tulevaisuudessa tavoitteena olisi korvata ne kasvisperäisillä tuotteilla”, hän lisää.

“Ruokatottumukseni tulevat vahvasti kotoa, jossa ollaan syöty kohta jo viisi vuotta kasvispainotteista ruokaa”, Ada kertoo. Suurimpina syinä hän kertoo olevan eläinten eettinen kohtelu sekä ympäristöasiat.

Ada muistuttaa, että nykyisin kaupoista löytyy runsaasti erilaisia kasvisruokavaihtoehtoja, joilla voi vaikka vain monipuolistaa nykyistä ruokavaliota ja samalla pienentää omaa hiilijalanjälkeä. “Kasvisruokailijaksi tai vegaaniksi ei kuitenkaan tarvitse ryhtyä kertaheitolla”, hän lisää.

Liisa, 22

Liisa on opiskelija Jyväskylästä. Harrastuksina hänellä on kuorossa laulaminen sekä ekologisuuden ympärille kietoutuvat jutut, kuten järjestötoiminta sekä instagram-tilin ja blogin ylläpitäminen.

Liisa syö pääosin vegaanisesti. “Pyrin huomioimaan satokaudet mahdollisimman hyvin”, hän lisää. Suurimmiksi motivaation lähteiksi Liisa kertoo ruoan ympäristövaikutukset sekä eläinten hyvinvoinnin.

Liisan vinkki ympäristöystävällisempään ruokavalioon, on tiedon etsiminen esim. YouTubesta ja Instagramista. Sitä kautta löytää paljon inspiraatiota. “Avoimin mielin vaan matkaan, niin kyl se siitä”, Liisa summaa.

Matti, 43

Lihantuotannon epäeettisyys sai tamperelaisen Matin lopettamaan lihansyönnin kokonaan vuonna 2001. Hän ei halua tukea tätä tuotantoa lompakollaan. Ruokavalioon kuuluvat vielä kananmuna ja suomalainen järvikala sekä hyvin vähän maitotuotteita.

Copywriterina ja muusikkona työskentelevä Matti ei pidä ruokavaliotaan vaikeana noudattaa. “Kun ryhtyy kokeilemaan, huomaa ettei ruokavalion muuttaminen ole niin iso juttu.” Saatavuus ei ole ongelma, koska kasvisruokaa saa niin kaupasta kuin ravintolasta. Hyvä puoli on se, että ruoan jälkeen tulee vähemmän ähky olo ja hyvä mieli valinnastaan.

Matin mukaan ruokavalio ei ratkaise miehekkyyttä tai naisellisuutta. Sydän- ja verisuonitaudeissa ei ainakaan ole mitään miehekästä. “On myös syytä muistaa, että olut on vegaaninen tuote!”, hän sanoo.

Esimerkiksi kuntosalia, lukemista ja avantouintia harrastava Matti valmistaa usein hummusta ja kokeilee kauppoihin tulevia kasviproteiinivalmisteita. “Itse tehty pesto on myös hyvä ja helppo ruoka, jonka voi tehdä vaikka jääkaappiin valmiiksi. Senkun keittää sopivan määrän pastaa kaveriksi.”

Sauli Niinistö, 70

Kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi pari vuotta sitten Twitterissä pitävänsä yhden liharuokapäivän viikossa, vastauksiin tuli vain yksi moite. ”Siinä minua kutsuttiin ituhipiksi”, presidentti Niinistö kertoo. Muuten hän ei ole juurikaan kohdannut ennakkoluuloja kasvis- ja kalapainotteista ruokavaliotaan kohtaan.

Liiallista kahvinjuontia ja epäsäännöllisyyttä varsinaiseen ruokailuun tuovaa välipalojen napostelua lukuun ottamatta presidentti Niinistö ei löydä ruokavaliostaan huonoja puolia. Ruokavalinnat eivät ole hänelle pelkästään ilmastokysymys, vaan niitä ohjaavat myös nälkä ja hyvät maut. Ympäristöystävällisessä ruokailussa hän kannustaa välttämään hävikkiä: ”Kaikkein tärkeintä on, ettei heitä ruokaa pois.”

Presidentti Niinistö viihtyy vapaa-ajallaan lukemisen, koirien, luonnonkukkien ja liikunnan parissa. Kasvisruoista hänen suosikkinsa on kaali sen kaikissa muodoissa.

Mikko, 23

Mikko on 23-vuotias partiolainen ja opiskelija Helsingistä. Hänen ruokavalintansa perustuvat ympäristöystävällisyyteen ja terveellisyyteen. Partiolaisten ihanteena on nimittäin suojella ympäristöä. Ruokavalionsa hyväksi puoleksi hän nostaa vähäpäästöisyyden, muttei kuitenkaan ole täysin ehdoton ruokavalinnoissaan. “Joku on joskus seurassani pahoitellut, että syö itse lihaa”, Mikko kertoo.

“Ruokavaliota ei minusta tulisi yhdistää mihinkään sukupuoleen”. Vaikka ympäristöystävällisen ruokavalion noudattaminen vaatii alkuun totuttelua, sen toteuttaminen on kuitenkin helppoa ja todella maukasta eikä hän koe kaipaavansa lihaa enää lainkaan. Lempireseptikseen Mikko mainitsee bulgurin tofulla ja kasviksilla.

Kosti, 15

Kosti on 15-vuotias, muun muassa laulua ja kuntonyrkkeilyä harrastava 9. -luokkalainen Helsingistä. Kostin ruokavalio on melko lähellä vegaanista, mutta kalan, kananmunien ja maitotuotteiden kanssa löytyy myös joustovaraa.

Kosti on ollut syntymästään saakka lähestulkoon kasvissyöjä. “Pienempänä söin makkaroita mummolassa ja jos grillattiin. Nykyään lihansyönti ei käy mielessäkään, koska itse koen sen hieman epämiellyttäväksi.” Kasvisruoassa Kostille maistuu tofu ja terveellisyys ja hyvä fiilis, eikä kasvissyönnistä tunnu löytyvän huonoja puolia.

Kasvissyönti on Kostin mielestä yhtä lailla naisten ja miesten juttu. “Olen joskus kuullut vitsillä esimerkiksi, että ”kyllä tosimiehen pitää lihaa syödä”, mutta en ole ikinä ajatellut asiaa tuolta kantilta,” Kosti viittaa väitteeseen kasvissyönnin olevan naisten juttu. Kostin mielestä lihasta ei kannata luopua vääristä syistä, kuten kaverin painostuksesta. “Jos ympäristöasiat, eettinen ruokavalio, eläinten hyvinvointi tai terveys ovat sinulle oikeasti tärkeitä asioita, niin en voi muuta kuin suositella kasvissyöntiä. Ja suosittelen aloittamaan helpoista kasvisresepteistä!”

Aino, 20

“Syömisestä ei kuulu kokea paineita tai epäonnistumisen pelkoa”, sanoo Aino, 20-vuotias opiskelija Multialta Keski-Suomesta. Aino syö enimmäkseen kasvisruokia, mutta ei ole ruokavalionsa suhteen ehdoton. “Haluan pitää terveydestäni huolta ja tehdä osani ympäristön suhteen. Mielestäni olen onnistunut siinä, vaikka söisin silloin tällöin lihaa”, Aino selittää.

Aino suosii kasvisruokaa, sillä se antaa hänelle paremman voinnin ja tulee halvemmaksi kuin lihansyönti. “Poikkeuksena on riista, jota syön mielelläni. Perheessäni metsästetään, ja mielestäni riista on ekologista ja eettistä lihaa.”

Aino on huomannut, että ihmisillä on turhia ennakkoluuloja kasvisruoan makua kohtaan. Heitä Aino rohkaisee: “Mielestäni tärkeintä on yrittää. Kasvisruoka edes silloin tällöin on parempi kuin ei ollenkaan.