Vapun lyhyt historia

Hauskaa vappua! Tänä vuonna juhlimme virtuaalisesti. Vaikka piknikille ei kannata suunnata, voi vappuna silti herkutella! Munkkitaikinan nousemista odotellessa voit lukea alta hieman vapun historiasta.

Vappu on alkujaan kevään tulon juhla. Uuden vuodenajan alkua on juhlistettu esimerkiksi toukojuhlien ja helajuhlien muodossa. Juhlamenoihin on liittynyt taikuutta, rituaaleja ja toiveita tulevalle kesälle. Toukokuussa karja päästettiin ensi kerran laitumelle. Joissain osissa Suomea on sytytetty myös kokkoja pahojen henkien karkoittamiseksi. Kokkoperinne elää yhä juhannuskokkojen muodossa. Nykyisen nimensä vappu on saanut katoliselta Pyhältä Valpurilta.

Työväen ja opiskelijoiden juhla vapusta muodostui 1800-luvulla. Ylioppilaat käyttivät Suomessa tummaa talvilakkia ja vaihtoivat sen kevään juhlien aikaan vaaleaan kesälakkiin. Ylioppilaslakkiperinne on jäänyt osaksi vapun viettoa. Ainakin Helsingissä, Turussa ja Tampereella lakitetaan myös patsaita. Helsingissä Havis Amandan lakitusperinne alkoi jo sen ensimmäisenä vappuna vuonna 1909, kun ylioppilaat lakittivat patsaan luvatta keskiyöllä. Perinne levisi ajan myötä myös muihin yliopistokaupunkeihin.

Entäs sitten vapun herkut?

Tippaleivän kaltaisia leivonnaisia tunnetaan jo 900-luvulta. Suomalaisiin vappuperinteisiin tippaleipä on tullut mukaan luultavasti helsinkiläisen ravintola Kaisaniemen kautta.

Munkit ovat yllättävän universaali juhlaruoka. Suomenkielisen nimensä munkit ovat saaneet vertauskuvasta fransiskaanimunkkien ruskeisiin kaapuihin.

Simaa on juotu Pohjoismaissa viimeistään viikinkiajoista lähtien. Puhdas ja turvallinen juomavesi oli keskiajalla harvinaisuus, joten erilaiset käymisteitse valmistetut juomat toimivat useimmiten myös arkijuomina. Simaa on saatettu maustaa hunajalla ja koivunmahlalla.

Vappuherkkuja on muuten yllättävän helppoa valmistaa täysin kasvipohjaisina! Simaa voi jo olla myöhäistä tehdä, mutta kokeile meidän vappuista uunimunkkireseptiä: