Kirjavinkki ilmastotekoihin
Kevät etenee vauhdilla, vaikka poikkeusolojen takia se eteneekin pääasiassa kotoa käsin. Onneksi kotona ajan saa kulumaan mm. lukemalla, ja mikä parempaa, jos kirjana on ilmastoystävän käsikirja!
Rinna Saramäen (2019) 250 ilmastotekoa, joilla pelastat maailman on käytännönläheinen opas yksilön ilmastovalintoihin. Selkeälukuinen opas sisältää 12 eri lukua joissa käydään läpi lähes jokaista elämän osa-aluetta aina asumisesta vaatevalintoihin ja ruokavalinnoista yhteisölliseen elämään. Kaikista aiheista löytyy ensin tietopaketti aiheesta ja tämän jälkeen käytännön vinkkejä ilmastotekoihin, ja kirjan lopusta löytyy runsaasti lukuvinkkejä lisätietoa kaipaaville. Koska ruoka on lähellä jokaisen meidän vatsaamme, on ruokaluku yksi kirjan mielenkiintoisimmista ja myös ilmaston kannalta tärkeimpiä – onhan ruokateollisuus energia- ja kuljetussektoreiden jälkeen suurin kasvihuonepäästöjen tuottaja, jonka saralla jokainen voi valinnoillaan vaikuttaa.
Ruokaluvusta löytyy kattavasti tietoa muun muassa siitä, kuinka ruuan hiilijalanjälki muodostuu ja mikä maataloudessa erityisesti kasvattaa hiilijalanjälkeä. Yksi tärkeä oppi teemasta on, että unohdamme helposti kaiken taustatyön, jota ruuan eteen on ennen meitä tehty! Saramäki kertoo myös lihansyönnin ilmasto- ja terveysvaikutuksista, sekä lihankäytön historiasta, ja kannustaa lukijoita miettimään miten lihaa kuluttaa: jos liha on osa ruokavaliota, hiilijalanjäljen mukaan järkevintä on syödä broileria ja biodiversiteetin kannalta lihaa jossa ympäristövaikutus on huomioitu. Lisäksi kirja kannustaa suosimaan lihan sijaan sisävesien pikkukaloja, tästä löytyy lisätietoa myös WWF:n kalaoppaasta.
Kirja myös muistuttaa, että ruoka on päästölähteen lisäksi nautintoa, perinteitä ja osa identiteettiä. Ei ole yhtä oikeaa tapaa ruokailla, vaan kaikkien on löydettävä oma tapansa ruokailla ympäristöystävällisesti.
Vaikka ohjeita ja tietoa on kirjassa paljon, on lukeminen mukavaa ja ilmastoahdistus ei suinkaan lukemisen parissa kasva vaan vähenee. Vaikka teemana on ilmastolähtöinen elämä, kirja myös muistuttaa, että esimerkiksi ruoka on päästölähteen lisäksi nautintoa, perinteitä ja osa identiteettiä. Ei ole yhtä oikeaa tapaa ruokailla, vaan kaikkien on löydettävä oma tapansa ruokailla ympäristöystävällisesti. Jos omaa tapaa ei ole vielä löytynyt, löytyy se todennäköisesti oppaasta: käytännön vinkkejä ruokaluvusta löytyy nimittäin liittyen ruokahävikkiin, kahviin, riisiin, lihan/kalan/soijan kulutukseen, kasvissyöntiin, palmuöljyyn, kausiruokailuun… Jokaiselle jotakin!
Kirjan myötä arkeen löytyy isoja ja pieniä tekoja, joilla on kaikilla vaikutusta. Käytännön vinkeistä paras itselle oli ”Selvitä itsellesi mikä ero on parasta ennen ja viimeinen käyttöpäivä merkinnöillä” ja uusi tuttavuus on hortoilu eli villiyrttien keräily, jota varmasti kokeilen kesällä. Lisäksi kirjasta sain intoa tutkia suomalaista Carbon Action -aloitetta, jossa suomalaiset viljelijät testaavat hiiliviljelyn tuloksia. Näin poikkeusoloissa kirjan hotkaisee lähes yhdeltä lukemalta, eikä käytännön vinkkien takia se jää kirjahyllyyn pitkäksi aikaa pölyttymään!
