Tiedä mitä syöt – Mansikka
Mansikka on suomalaisten suosikkimarja – eikä syyttä! Monet tietävät mansikan olevan parhaimmillaan tuoreena, eikä mikään voita kotimaisia satokauden mansikoita. Tiesitkö, että pölyttäjät mahdollistavat meille mahtavat mansikkasadot mehiläispölyn lisätessä sadon määrää jopa 15–30 %. Mansikasta on myös paljon muuta mielenkiintoista ja tärkeää kerrottavaa. Miksi kuluttajan kannattaa olla tarkkana kaupassa etenkin kevään ensimmäisiä mansikoita ostaessa? Lue lisää alta!
Mansikka, suomalaisten suosikkimarja
Mansikassa on hyvin vähän energiaa (n. 45 kcal / 100 g), mutta se vie makunsa ansiosta makeanhimon helposti. Mansikat sisältävät paljon vastustuskykyä tehostavaa C-vitamiinia, elimistölle tärkeää folaattia, suolistolle hyvää tekevää kuitua sekä tärkeitä hiven- ja kivennäisaineita. Folaatin eli B9-vitamiinin lisäksi mansikka sisältää myös muita B-vitamiineja. Mansikka kannattaa hankkia tuoreena ja säilyttää jääkaapissa 1–3 asteessa, jossa se säilyy 4–5 vuorokautta poiminnasta. Pakastus on tehokkain keino mansikan ravintoaineiden säilyttämiseen, kun sitä ostaa paljon kerralla. (1, (2, (3
- C-vitamiinirikas (45,6 mg / 100 g)
- Folaatin lähde
- Kuidun lähde (1,9 g / 100 g)
Mansikan hinta vaihtelee ajankohdasta ja alkuperämaasta riippuen. Mansikkaa kannattaa ostaa sen satokauden aikana, sillä silloin sen hinta ja maku ovat parhaimmillaan. Ensimmäiset kotimaiset mansikat kypsyvät juhannuksen aikaan (4. Pääsatokauden aikana suomalaiset mansikat maksavat keskimäärin noin 30–40 euroa viiden kilon laatikolta eli noin 6–8 € / kg (5. Hinta voi kuitenkin vaihdella riippuen siitä, kuinka onnistunut satokausi on ollut.
- Suosi kotimaista
- Sesongissa juhannuksen jälkeen
Mansikka on…
… C-vitamiinipitoinen (45,6 mg / 100 g) (6
… folaatin lähde (3
… täynnä tärkeitä hiven- sekä kivennäisaineita
… kuidun lähde (1,9 g / 100 g) (6
… FODMAP-ruokavalioon soveltuva (7
… sesonkina noin 6–8 € / kg (tuore suomalainen mansikka) (5
Mansikka ja ympäristö
Mehiläiset mahdollistavat mahtavan mansikkasadon – mehiläispölytys voi lisätä sadon määrää jopa 15–30 % (2.
Kotimaisessa mansikassa näkyy herkästi kasvinsuojeluaineiden jäämät ja niitä löytyy selvästi useammin kuin kotimaisista vihanneksista. Kaikki määrät ovat kuitenkin sallittujen rajojen puitteissa, jolloin myöskään terveyshaittoja ei ole. Kemiallisten aineiden käyttö on onneksi vähentynyt, mutta mansikan luomutuotanto yleistyy yhä hitaasti. (8 Tue mahdollisuuksien mukaan luomuviljelijää, sillä luomuviljely lisää esimerkiksi monimuotoisuutta.
Etelä-Espanjan Doñana on yksi Euroopan suurimmista kosteikoista. Laittomat mansikkaviljelmät uhkaavat imeä sen kuiviin. WWF:n julkaiseman raportin mukaan alueella on yli 2 000 hehtaaria laittomia marjaviljelmiä, joita varten otetaan kasteluvettä luvattomista kaivoista. Etenkin mansikoiden viljelyssä käytetty vedenotto häiritsee alueen ekosysteemeitä. Jopa 70 % Espanjassa tuotetuista mansikoista kasvatetaan alueella, ja suurin osa niistä viedään muualle Eurooppaan. Koska kevään ensimmäiset mansikat tulevat Suomeen juuri Espanjasta ja etenkin Doñanasta, kuluttajien kannattaa toivoa kauppiailta mansikoiden tuotantopaikan selvittämistä ja tukea laillisia viljelijöitä. (9
Tiesitkö, että...
… Suomen kesän yö- ja päivälämpötilojen vaihtelut lisäävät mansikan makeutta? (2
… Mansikka ei ole marja vaan pohjushedelmä, sillä makea herkku kehittyy kukkapohjuksesta eli kasvin osasta, johon terälehdet ovat kiinnittyneet. (10
… Sanonnan ”oma maa mansikka, muu maa mustikka” sanotaan perustuvan siihen, että aikoinaan peltoalueeksi vallattua kaskea sai hyödyntää yksityisen alueena niin kauan kuin siinä kasvoi mansikkaa? Mustikka toimi luonnon omana mittarina siitä, että kaskeamisesta on kauan aikaa eikä maa kuulu enää kaskeajalle. (11
… Marjoja tuotettiin Suomessa 18 miljoonaa kiloa vuonna 2020. Mansikan osuus tästä oli 15 miljoonaa kiloa eli noin 83 % (12 Luomuviljeltyä mansikkaa tuotettiin kuitenkin vain 382 000 kg (13. Suosi siis luomumansikkaa ja osoita tukesi luomuviljelylle!
… Yli puolella Suomen mansikkapelloista kasvaa makeaa ja suosittua mansikkalajiketta, Polkaa, jonka pääsatokausi ajoittuu heinäkuulle. Toiseksi suosituin lajike on Honeoye. (14
Käytettyjä lähteitä
- Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto: Mansikat
- Hedelmä- ja Marjanviljelijäin liitto: Tiesitkö tämän mansikasta
- Yle: Tiesitkö tämän mansikasta
- Ruokatieto: Puutarhamansikka
- Maaseudun tulevaisuus: Mansikat kannattaa poimia tai ostaa ripeästi – “On odotettavissa nopeasyklinen mansikkakausi”
- Fineli: Mansikka
- Satokausikalenteri: Mansikka
- Yle: Mansikka muistaa saamansa torjunta-aineet pitkään
- WWF Suomi: Mansikat uhkaavat maailmanperintökohdetta
- Yle: Hedelmät ja vihannekset menevät arjessa sekaisin
- Uusi Suomi: Oma maa mansikka muu maa mustikka ja Juha Kuisma: Metsä yhteiskunnallisena resurssina ja Kysy kirjastonhoitajalta
- Luonnonvarakeskus: Puutarhatilastot 2020
- Luonnonvarakeskus tilastotietokanta: Luomuviljely (vihannekset, marjat, omena)
- Helsingin Sanomat: Polka on suomalaisten suosikkimansikka
