WWF Nuoret Unicafe-ruokakiertueella

Muun muassa naudanlihan ja soijapavun hiilijalanjäljen eroa päästiin kirjaimellisesti puntaroimaan parin viikon takaisella WWF Nuorten ruokakiertueella UniCafen Kaivopihan, Biokeskuksen ja Porthanian toimipisteissä. Lukuisat lounastajat saapuivat iloksemme WWF Nuorten ständille jakamaan omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan sekä oppimaan lisää kasvisruokailun hyödyistä. Vierailijat pääsivät myös koettamaan sekä henkistä että fyysistä pääomaansa jo klassikoksi muodostuneita ilmastosäkkejä testaten. 

Säkeistä selkeästi raskain, 15 kiloa painava ’nauta’ nousi harvalta yhdellä kädellä – ainakaan ensimmäisellä yrittämällä. Kuuden kilon ’sika’ ja neljä kiloa painava ‘kana’ olivat jo jonkin verran kevyempiä, mutta herne ja soija veivät tässä vertailussa kirkkaasti voiton – kumpikin vain noin kilon painollaan. Kuva: Senni Alho

Pavut papuina

Ilmastosäkeissä on kyse siitä, että kunkin säkin paino vastaa sen kyljessä kuvatun ruoka-aineen (nauta, sika, kana, soija ja herne) kasvihuonekaasupäästöjä yhtä tuotettua kiloa kohden. Yksikkönä on hiilidioksidiekvivalentti (CO2e), jossa on otettu huomioon myös hiilidioksidia voimakkaampien kasvihuonekaasujen, kuten metaanin ja typpidioksidin, ilmastoa lämmittävä vaikutus.

Miksi lihalla on suurempi hiilijalanjälki? Lihan suurempi hiilijalanjälki muodostuu pääosin siitä, että ihmiselle muuten juuri sellaisenaan ruoaksi sopiva kasviproteiinilla, kuten soijalla, ruokitaan tuotantoeläimiä, jotka vaativat energiaa elääkseen ja kasvaakseen. Ilmaston ja ympäristön kannalta paras valinta onkin vähentää lihansyöntiä sekä syödä soijapavut ja muut kasviproteiinit sellaisenaan! 

Rennon jutustelun ja säkkien nostelun lomassa ruokailijat saivat mahdollisuuden haastaa itseään testaamalla ruokatietouttaan ja kisailemalla palkinnoista WWF:n ruokasivuston pohjalta laaditussa tietovisassa. Osaatko esimerkiksi arvata, kuinka monta prosenttia Suomen koko peltoalasta käytetään rehuntuotantoon eli tuotantoeläinten ruokkimiseen? *(Katso vastaus artikkelin lopusta)

Esimerkiksi Viikin Biokeskuksella WWF Nuorten ständillä käytiin mielenkiintoisia keskusteluja liittyen kestävään ruokavalioon ja ruuan ympäristövaikutuksiin. Kuva: Emma Rönkkö

Hämmästystä, kummastusta – ja oppimisen iloa

WWF Nuoret olivat kiertueen päätteeksi kaikin puolin iloisia ja tyytyväisiä urakkaansa. Parhaiten mieleen jäivät ihmisten innokkuus ja uteliaisuus kestävää ruokavaliota kohtaan sekä ständillä käydyt kiehtovat ja inspiroivat keskustelut.

”Itse huomasin, kuinka moni yllättyi kuljetuksen vähäisestä osuudesta ruoan hiilijalanjäljessä, joka on vain noin viisi prosenttia. Olikin hienoa nähdä, kuinka oppimisen ilo välittyi ständillämme vierailleista – esimerkiksi eräs yliopistonlehtori kysyi luvan kertoa meistä ja ilmastosäkeistämme seuraavalla luennollaan, mikä oli tosi hieno juttu”, kertoo Meeri, yksi Viikin Biokeskuksen ständinpitäjistä.

“Ilmastosäkeistä tuli paljon kiitosta – ne demonstroivat ruokavalintojen hiilijalanjälkeä hyvin konkreettisella tavalla. Eräs kokeilija sanoikin, että on kiva kun ei vain lobata veganismia vaan näytetään, että ihan vain vaihtamalla naudan toisiin proteiinin lähteisiin voi pienentää hiilijalanjälkeään huomattavasti”, kommentoi Senni, yksi Porthanian UniCafen ravintolassa vierailleista WWF Nuorista.

WWF Nuoret kiittävät UniCafea onnistuneesta yhteistyöstä ja erityisesti kaikkia ständillämme vierailleita mielenkiintoisista ja mieleenpainuvista juttuhetkistä. Toivottavasti näemme taas pian!

* Vastaus kysymykseen: 70%

 

Artikkeli: Meeri Soininen