WWF Nuoret työn touhussa K-Kalapolut -talkoissa
Saappaat lätisivät purossa ja lapiot heiluivat ahkerasti alkusyksyn auringossa, kun WWF Nuoret pääsivät mukaan K-Kalapolut -kunnostustalkoisiin Turun Kuninkojalle. Kohteessa tehtävänä oli luoda taimenelle, uhanalaiselle vaelluskalallemme, lisää suotuisia lisääntymisalueita laskemalla puroon soraa ja kivenmurikoita lajille ominaisen kutemisympäristön aikaansaamiseksi.
Pitkän linjan yhteistyötä vaelluskalojen puolesta
WWF Suomi ja K-ryhmä ovat tehneet yhteistyötä jo pitkään: hyvä esimerkki on K-ryhmän vuonna 2008 tekemä kala- ja äyriäislinjaus, joka noudattaa kestäviä kalavalintoja suosivaa WWF:n kalaopasta. Nykyinen K-Kalapolut -hanke aloitettiin viisi vuotta sitten, ja se on innostanut vapaaehtoisia toimintaan vaelluskalojen hyväksi yli kolmessakymmenessä eri kohteessa ympäri Suomen.
”Yhteistyön taustalla oli K-ryhmän tahto saada lahjoitusvaroilla aikaan jotakin pitkäkestoista ja konkreettista ympäristön hyväksi. Näin ideoitiin K-Kalapolut -hanke, ja niinpä ryhdyimme osallistamaan kauppiaita ja heidän kauttaan paikallisia asukkaita kalapolkujen kunnostustalkoisiin kautta maan”, kertoo K-ryhmän viestintäpäällikkö Pirjo Nieminen.
Yhteistyö on hankkeen ajan toiminut saumattomasti osapuolten välillä, ja kummallakin on ollut oma vastuualueensa projektissa. ”Siinä missä WWF tuo hankkeelle luonnontieteellistä osaamista ja asiantuntijuutta, on K-ryhmä puolestaan innostanut paikallisia kauppiaita mukaan talkootöihin, kartoittanut innokkaita vapaaehtoisia mukaan toimintaan sekä lisännyt tietoutta virtavesien kunnostamisesta. Niin ikään viestintä K-Kalapolut -hankkeesta on toteutettu tiiviissä yhteistyössä”, kertoo K-ryhmän brändiasiantuntija Annukka Rautopuro.
Kutuesteet vaelluskalojen vaarana
Vaelluskalat, kuten taimen ja lohi, pyrkivät luontaisesti kutemaan virran yläjuoksuun suojaisaan ja hapekkaaseen paikkaan. Virtavedet ovat kuitenkin historiassa ajautuneet kehnoon kuntoon etenkin teollistumisen vuoksi.
“Jokia valjastettiin myllyjen käyttöön, tehtaista ja kaupungeista laskettiin päästöjä vesistöihin sekä järvien pintaa saatettiin pellon raivaamiseksi alentaa ja ojittaa niin, että virtavedet ja lajisto kärsivät”, luettelee WWF:n virtavesiasiantuntija Manu Vihtonen. Nykyisin hankaluuksia aiheuttavat lajien liikkumista rajoittavat esteet, kuten väärän kokoiset siltarummut ja vanhat padot. Kuitenkin jo yhden esteen purkaminen voi olla käänteentekevää kalojen lisääntymismenestyksen kannalta.
”Myös yksittäinen, pienikin kohde voi olla suojelullisesti hyvin arvokas”, Manu lisää. ”Yrityksiä tarvitaan mukaan lisäämään tietoutta luonnonsuojelusta ja monimuotoisuudesta.”
Työ luonnon monimuotoisuuden eteen jatkuu
Vaikka WWF:n ja K-ryhmän uhanalaisiin vaelluskaloihin liittyvä hanke on päättymässä vuoden 2021 lopulla, on keinoja vaelluskalojen ja luonnon monimuotoisuuden auttamiseksi silti tarjolla runsaasti.
”WWF järjestää kesäisin erilaisia talkooleirejä, joissa on mahdollista osallistua myös virtavesien kunnostukseen”, Manu kertoo. Tietoja talkoista päivitetään WWF Suomen nettisivuille.
Voidaan todeta, että monimuotoisuus on avainasemassa ympäristöä kunnostettaessa, ja näin on virtavesitalkoidenkin kohdalla – puroa kunnostamalla autetaan samalla myös muita kyseisen elinympäristön lajeja, kuten jokirapuja ja raakkuja. WWF Nuoret rohkaisee myös muita yrityksiä konkreettisiin yhteistyötoimiin ympäristön hyvinvoinnin eteen sekä kannustaa lisäämään tietoutta luonnon monimuotoisuudesta.
Lisää aiheesta luettavissa WWF:n verkkosivustolla sekä K-Kalapolut -sivuilla.
