Tiedä, mitä syöt – Tomaatti

Tiedä, mitä syöt – Tomaatti

Tiesitkö, että tomaatti on kasvitieteellisesti marja eli hedelmä? Marjapiiraaseen sitä ei kuitenkaan vielä tarvitse laittaa, vaikka tomaatti onkin erittäin monipuolinen ja osa monen päivittäistä arkiruokaa.

Tie suomalaisten lautasille

Tomaatti on päätynyt ensimmäisenä ihmisten lautasille Etelä-Amerikassa Chilen ja Perun seuduilla jo 500 eaa. Sieltä se saapui Eurooppaan 1498. Tomaatin viljely saapui Suomeen 1870-luvulla ja nykyään tomaattia tuotetaan 40 miljoonaa kiloa vuodessa noin 100 hehtaarin alueella. Suurin osa Suomen tomaateista viljellään Pohjanmaalla Närpiön seudulla, mistä tuleekin 70 % suomalaisista tomaateista.

Tomaattilajikkeita on monia – on pienen pieniä kirsikkatomaatteja ja suuria, jopa grilliin sopivia, pihvitomaatteja – mikä tekee siitä yhden monikäyttöisimmistä vihanneksista. Tiesitkö kuitenkin, että myös perustomaatista on useampia lajikkeita eikä kaikki suomalaiset tomaatit ole samaa lajiketta? Suomessa nämä eri lajikkeet päätyvät usein kuitenkin samaan laatikkoon pakkaamoilla ja siten myös kaupan hyllyilläkin. 

Viljelmältä keittiöön

Suomalaisen tomaatin satokausi on parhaimillaan kesällä, mutta suomalaista tomaattia on saatavilla myös vuoden ympäri, sillä noin 30% Suomen tomaatin viljelyhehtaareista soveltuu ympärivuotiseen käyttöön. Tomaatit ovat parhaimmillaan tuoreina ja mahdollisimman pian poiminnan jälkeen. Ainutlaatuisen makuelämyksen voi varmistaa vaikkapa viljelemällä tomaattia omalla parvekkeella. Vinkkejä tomaatin viljelyyn löytyy esimerkiksi Marttojen sivuilta

Oletko koskaan ihmetellyt, miksi tomaattisi ovat menettäneet makuaan tai kiinteyttään? Syy voi olla säilytyksessä. Tomaattien suositeltu säilytyslämpötila on +13 astetta eikä se siedä hyvin jääkaapin kylmyyttä. Jos täydellistä säilytyslämpötilaa ei ole saatavilla, tomaatit kannattaa säilyttää huoneenlämmössä. Toinen säilytyksessä huomioitava seikka on tomaatin korkea etyleenin tuotto, mikä nopeuttaa hedelmien kypsymistä ja voi aiheuttaa makuhaittoja etyleenille herkissä kasveissa. Esimerkiksi kurkku, salaatit, appelsiinit ja perunat kannattaa säilyttää erillään tomaateista. 

Espanjalainen vai suomalainen tomaatti?

Ympäristövaikutuksia katsottaessa nousee usein esille kysymys kumpi on parempi tomaattivalinta talvisin: suomalaisessa kasvihuoneessa tuotettu tomaatti vai Espanjassa ulkona viljelty tuontitomaatti? Kasvihuoneet on nähty pitkään öljysyöppöinä ja ympäristölle haitallisina, mutta öljyn käyttö on vähentynyt merkittävästi. LUKE vertaili vuosien 2004 ja 2017 kasvihuoneiden ilmastovaikutuksia ja selvisi, että öljyn käyttö lämmityksessä on vähentynyt 85 prosenttia. Tämä onkin johtanut hiilijalanjäljen pienenemiseen. Perinteisen tomaatin hiilijalanjäljeksi Suomessa laskettiin  2,6 kgCO2ekv/kg. 

Pienempiikin hiilijalanjälkiin on mahdollista päästä. LUKE teki Nams:in tilauksesta päästölaskelmat heidän tomaateistaan. Tutkimuksessa katsottiin tomaatin päästöjä sen koko tuotantoketjulla ja hiilijalanjälki oli 0,36 kgCO2ekv/kg, mikä kilpailee jo espanjalaisten tuontitomaattien kanssa. Etelä-Euroopasta tuotavien tomaattien hiilijalanjäljeksi arvioidaan 0,15—0,5 kgCO2ekv/kg.

Hiilidioksidipäästöt eivät kuitenkaan kerro koko totuutta ja tomaatin kohdalla vertailuun on hyvä nostaa myös sen vesijalanjälki. Vesijalanjälki kuvaa hiilijalanjäljen tapaisesti, kuinka paljon vettä tomaatin tuottamiseen on käytetty. Waterfootprint.orgin laskujen mukaan Espanjassa tuotetun tomaatin vesijalanjälki on 83 l/kg, kun Suomessa se on taas vain 13 l/kg. Molemmat ovat kuitenkin suhteellisen matalia globaaliin keskiarvoon 214 l/kg verrattuna. Vesijalanjälkeä voidaan pienentää monin tavoin ja esimerkiksi Italian WWF teki Muttin kanssa yhteistyötä heidän tomaatin viljelyn vesijalanjäljen pienentämiseksi – voit lukea siitä lisää täältä

Vesijalanjälkeä katsottaessa on myös hyvä huomioida se, missä vesivarat kuluu. Esimerkiksi Espanjassa vedestä on alueittain pulaa toisin kuin Suomessa, jossa makean veden varannoista ei ole pulaa. Tämä tarkoittaa tomaatin kohdalla, että espanjalaisilla ulkoviljelmillä kuluu enemmän jo valmiiksi rajoittuneimpia vesivaroja kuin Suomen kasvihuoneissa, joissa vettä kuluu vähemmän eikä vedestä ole entuudestaan pulaa. Uusi AWARE-laskentamenetelmä pyrkii ottamaan tämän käytettävissä olevien vesivarojen eron huomioon ja sitä käytettäessä espanjalaisen tomaatin vesijalanjälki on 91 kertaa suurempi kuin suomalaisen juurikin Espanjan rajallisempien vesivarojen vuoksi. AWARE-menetelmällä espanjalaisen tomaatin vesijalanjälki on 3165 l/kg.

Monikäyttöinen terveyspakkaus

Tomaatti on myös erittäin terveellinen. Se on vitamiinirikas ja erityisesti A-vitamiinia tomaatissa on paljon. C- ja E-vitamiinejakin löytyy kuten myös B-ryhmän vitamiineja. Erityinen terveyshyöty on tomaatin sisältämä lykopeeni karotenoidi, jolla on syövältä ja sydän- ja verisuonitaudeilta suojaavia ominaisuuksia. FODMAP-ruokavaliota noudattavien ei tarvitse välttää tomaattia, vaan se sopii myös heidän ruokavalioon.

Tomaatti sopii ruoassa käytettäväksi niin kypsentämättömänä kuin kypsennettynäkin ja monessa eri muodossa. Yksinkertaisimmillaan tomaattia voi pilkkoa leivän päälle eikä se petä salaatin täytteenä. Salaatin voi viedä uudelle tasolle aurinkokuivatuin tomaatein, jotka ovat ihastuttava lisä moniin muihinkin aterioihin. Eikä voi unohtaa arjen pelastavia tomaattikastikkeita, joista saa helposti ja nopeasti vaikkapa maistuvan linssipastakastikkeen.  Ota testiin myös alla oleva juuri tätä tietoiskua varten kehitetty tomaattiresepti!

Vaihe 2

Valloittavat täytetyt tomaatit

Käytettyjä lähteitä

Martat: Tomaatti. Haettu 31.7.2021

Yle: Kotimaiset tomaatit kisaavat hiilijalanjäljessä jo eteläeurooppalaisten kanssa – kasvihuoneala parantaa ilmastomainettaan. Haettu 31.7.2021

Puhtaasti kotimainen: Tomaatti. Haettu 31.7.2021

Satokausikalenteri: Tomaatti. Haettu 31.7.2021

Nams: Läpinäkyvä tomaatti. Haettu 31.7.2021

Silvenius, F., Usva, K. Katajajuuri, J.-M.& Jaakkonen, A.-K.2019. Kasvihuonetuotteiden ilmastovaikutuslaskenta ja vesijalanjälki. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 82/2019. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 25 s. Saatavilla: https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/545046/luke_luobio_82_2019.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Mekonnen, M.M. and Hoekstra, A.Y. (2010) The green, blue and grey water footprint of crops and derived crop products, Value of Water Research Report Series No.47, UNESCO-IHE. Saatavilla: https://waterfootprint.org/en/resources/interactive-tools/product-gallery/