RUOKAHÄVIKKI SUOMESSA

RUOKAHÄVIKKI SUOMESSA

Löytyykö jääkaapista unohtuneita, jo hieman nahistuneita kasviksia jotka liian helposti sujahtaa biopussiin inspiraation puutteesta tai esimerkiksi “parasta ennen” merkinnän ohittaneita kauratuotteita? Monissa kotitalouksissa käyttökelposet tuotteet päätyvät herkästi roskakoriin, vaikka todellisuudessa näistä unohdetuista herkuista on vielä vaikka ja mihin, kuten esimerkiksi herkulliseen kasvissosekeittoon. Tässä pieni tietoisku ruokahävikistä Suomessa sekä konkreettisia vinkkejä hävikin vähentämiseen.

Kotitalouksien ostamasta ruoasta noin 6% päätyy roskakoriin, joka on yhteensä 120-160 miljoonaa kiloa vuodessa, kuvainnollisesti noin 7800 rekka-autollista ruokaa vuodessa.

Ruokahävikki on ruokaa, joka on alun perin ollut syömäkelpoista, mutta on syystä tai toisesta turhaan päätynyt bioastiaan. Suomessa kaikesta tuotetusta ruuasta noin 10-15% päätyy hävikiksi ja näistä lukemista suurin osa syntyy juurikin kotitalouksissa. Kotitalouksien ostamasta ruoasta noin 6% päätyy roskakoriin, joka on yhteensä 120-160 miljoonaa kiloa vuodessa, kuvainnollisesti noin 7800 rekka-autollista ruokaa vuodessa. Koko maailmassa noin 30% kaikesta tuotetusta ruuasta päätyy hävikiksi. 

Ruoantuotanto aiheuttaa myös yli 50% Suomessa syntyvistä itämerta rehevöittävistä päästöistä.

Ruokahävikillä on suuret ympäristövaikutukset sillä ruoan tuottaminen, kuljettaminen ja valmistaminen aiheuttavat suuret päästöt. 20% eli reilu viidennes kulutuksemme aiheuttamista ilmastopäästöitä eli hiilijalanjäljestä syntyy juuri ruoantuotannosta. Ainoastaan asuminen kuormittaa ilmastoa ruokaa enemmän. Ruoantuotanto aiheuttaa myös yli 50% Suomessa syntyvistä itämerta rehevöittävistä päästöistä.

Heittämällä ruokaa roskiin, ovat päästöt syntyneet siis täysin turhaan. Ympäristön lisäksi kuormittaa ruokahävikki myös taloutta. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen perusteella, päätyy jokaiselta suomalaiselta kotona keskimääräisesti noin 125€ rahaa hävikiksi vuodessa. Vähentämällä siis hävikkiä, säästät huomaamattasi myös rahaa!

Vinkkejä ruokahävikin vähentämiseen;

  • Älä mene nälkäisenä kauppaan! Nälkäisenä tekee herkästi heräteostoksia.
  • Suunnittele ateriat etukäteen ja käy läpi laatikostot; älä hamstraa!
  • Kiinnitä huomiota pakkauskokoihin. Pienemmät pakkaukset ovat kilohinnaltaan usein kalliimpia. Mieti, voisitko ostaa isomman pakkauksen ja esimerkiksi pakastaa osan. 
  • Ruoan oikeaoppisen säilytyksen tärkeys. Oikein säilytetty ruoka on syömäkelpoista pidempään.
  • Tiedosta “parasta ennen” sekä “viimeinen käyttöpäivä” merkintöjen ero. “Parasta ennen “ -tuotetta on useimmiten turvallista syödä vielä merkinnän päiväyksen jälkeen. Katso, haista sekä maista!
  • Ja tietysti; valmista ruokaa tähteistä!! Netistä löytyy kasapäin loistavia reseptejä (katso mm. https://pienennabioberttaa.fi/ruokaa-rippeista-resepteja)

Tämän vuoden hävikkiviikkoa vietettiin viime viikolla (7.-13.2020). Hävikkiviikko -kampanjan tarkoituksena on nostaa ruoan arvostusta sekä informoida ruoan hävikin vähentämisen tärkeydestä. Hävikkiviikkoa on vietetty vuodesta 2013 alkaen. Lisätietoa hävikkiviikosta; https://havikkiviikko.fi/tietoa-kampanjasta/


Lähteet:

Martat. Hävikistä herkkua [Viitattu 9.9.2020] Saatavilla: https://www.martat.fi/marttakoulu/ruoka/kestava-ruoka/havikista-herkkua/

Saa syödä! Ruokahävikki Suomessa [Viitattu 9.9.2020] Saatavilla: https://www.saasyoda.fi/ruokah%C3%A4vikki-suomessa
Luonnovarakeskus. Ruoantuotannon ja -kulutuksen vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon [Viitattu 9.9.2020] Saatavilla: https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/ruoka-ja-ravitsemus/ruoan-ilmastovaikutukset/